Organisoidutaan - DIY

Edelliseen postaukseen ehkä hieman liittyen, olen kalenterin orja. Muistettavia asioita on päivittäin melkoinen määrä eivätkä Noelin kanssa valvotut yöt mitenkään helpota tilannetta. Tähän asti käytössä on ollut A5 kokoinen peruspöytäkalenteri, mutta olen jo useamman vuoden haikaillut perhekalenterin perään. En kuitenkaan ole löytänyt mieluisaa mallia ja nyt uudeksi pulmaksi tuli vielä se, että suurimmassa osassa kalenteista on tilaa viidelle perheenjäsenelle. Noel ei nyt välttämättä vielä omaa saraketta tarvitsisi, mutta mielestäni hän kuitenkin siinä määrin kuuluu joukkoon, että on kiva että hänellekin sarake löytyy.

Huhuilin jokin aika sitten facebookissa kivojen perhekalentereiden perään ja Idan ihanan kummitädin ja muutaman muun ansiosta päädyin viikonloppuna Granitiin Helsinkiin. Olen jostain syystä aiemmin onnistunut koko liikkeen välttämään, mutta siellähän oli ihania pieniä ja suurempiakin juttuja vaikka millä mitalla.

Granitissa on erilaisia valmiitakin kalenteripohjia, mutta itse päädyin ostamaan tyhjän taulun ja modifioimaan sen oman näköiseksi. Nyt koko taulu on piirretty tuolla Granitin vesiliukoisella tussilla, mutta ajattelin hommata valkoisen maalitussin, jotta tuo taulukko pysyisi olemassa vaikka merkintöjä pyyhkiikin. Kalenterissa on siis oma sarakkeensa jokaiselle viikonpäivälle ja perheenjäsenellä. Päädyin tekemään sen ikäänkuin "väärinpäin" - ainakin eri suuntaan kuin esim. lukujärjestykset ovat. Ainakin alkuun lukeminen tuntuu hiukan hankalalta, mutta toisaalta itse hahmotan paremmin, kenet voin ottaa samaan kyytiin ja missä välissä itse kerkeän salille tai lenkille, kun voin lukea päivän menot samalta riviltä. Ajatus on päivittää kalenteri uuteen viikkoon aina sunnuntaisin. 

Millaisia kalenteita teillä on käytössä?

DKNY ja ranskisletit

DKNY:n lastenvaatteita on meillä ollut ihan satunnaisesti. Niitä on saattanut eksyä jonkun vaatepaketin mukana tai second handina yksittäiskappalein. Kyseistä merkkiä kohtaan mulla ei ole, eikä ole ollut mitään sen suurempaa tunnesidettä suuntaan eikä toiseen :). Ehkä se johtuu siitäkin, että merkkiä on Suomessa - tai ainakin täälläpäin Suomea kovin niukasti tarjolla.

Viivi & Viktorin sivuilla törmäsin DKNY:n vaatteisiin ja mallisto vaikuttaa varsin reipashenkiseltä. Näihin harmaisin trikoomekkoihin ihastuin - ja niin ihastuvat meidän tytötkin. Kevyitä päällä, helppo pukea, ihania yksityiskohtia ja mikä parasta - helma pyörii kun vain pikkusen pyörähtelee. 

Tämä satunnainen jälleen silmätulehduksesta kärsivä linssilude vaani ah niin puhtaiden meikkipeiliensä kanssa kulman takana ja vaati päästä kuviin. Ja äiti tekee työtä käskettyä.

Arvatkaa muuten minkä tuomion neiti sai tänään? Olemme mukana eräässä tutkimuksessa, ja tänään tutkittiin kehon koostumusta - äidiltä, isiltä ja Neidiltä. Kakkosprinsessamme "diagnoosi" oli, että neidillä on lihasmassaa saman verran kuin samanikäisellä erittäin paljon liikkuvalla pojalla. En tiedä pitääkö itkeä vai nauraa...

***

Kun Ida oli pieni - siis paljon pienempi kuin nyt ja aloittanut päiväkodin, ihailin aina kun yksi tädeistä laittoi Ida hiuksiin kauniita ranskislettejä ja ihmettelin, että miksi mä en osaa. Sitkeä harjoittelu tuotti tulosta ja perusranskikset rupesivat vääntymään kuin ihmeen kaupalla. Sitten tulivat nää kiertoletit. "Äiti, voiksä tehdä mulle semmosen letin kun J:lla on?"... Ja taas äiti yritti ja harjoitteli ja mietti ja väänsi. Mutta harjoittelu on kuulkaa tuottanut tulosta. Ei ne vieläkään täydellisiä ole - mutta näillä kehtaa mennä päiväkotiin ja ne pysyvät kasassa rajummatkin harkat. Olen ylpeä:)!

***

PSST...

VIIVI&VIKTORILLE ON TULOSSA KEVÄÄLLÄ

TOMMY HILFIGERIN NAISTEN VAATTEITA JA LAUKKUJA -

SEKÄ KENKIÄ.

j e e e e :)!!

Hamsteri

Shoppailu piristää kummasti. Kerkesin pikaisesti pyörähtää aamulla ennen töiden alkua Stockan hulinassa ja kiireisen viikon perjantai alkoi hyvin. Kyllä, nautin shoppailusta. Tykkään kierrellä kaupoissa, hypistellä. Aina ei tarvitse eikä ole rahaa ostaa, mutta on kiva katsella. Omat ja lasten tarpeet toki edellyttävät myös ostamista. Pidän kauniista ja laadukkaista vaatteista ja olen valmis näkemään vaivaa löytääkseni kivoja juttuja. Myös sisutuksesa, urheiluvälineissä ja muissa. Olen valmis maksamaan laadusta ja siitä, että se on oma juttu, mutta nautin myös suunnattomasti ale-myynneistä ja siitä, että löydän haluamiani juttuja edullisesti.

Hulluilla päivillä meno on välillä hullua - kuten monessa ALEissa ja YSMYissäkin. Tänään kassajonossa seistessäni ja ihan hyvässä hengessä muutamia ajatuksia kanssashoppialijoiden kanssa vaihtaessani pohdin myös ostokäyttämistä - omaa ja muiden. 

Tänäänkin kävi niin, että ennakkoon mainostetut Burberryn lasten tuotteet olivat loppu n. klo 8.02. Niitä oli koot noin kahdella-kolmella läpi ja se oli siinä. Jos haluaa omansa, ei riitä että on paikalla ajoissa, pitää myös osua kädellään sokkona oikeaan kokoon. Jos haluaa varmistaa, ettei ole turhaan saapunut paikalle, on pakko hamstrata ja napata tangosta muutama koko, jonka luulee olevan oikea ja valita siitä sitten. Tämä aiheuttaa tietysti närää kanssashoppailijoissa, jotka ovat paikalla viisi sekuntia myöhemmin. 

En oikesti tiedä, miten tällaisessa tilanteessa kuuluu toimia. Ykkössääntö joka paikassa mielestäni on, että käyttäytyä pitää ja mieluummin vielä hyvin. Niin kova tarve kenelläkään ei pitäisi tuontapaisesta tavarasta olla, että kädestä revitään - näinkin on kuulemma tehty. Ei myöskään tarvitse töniä tai sanoa ikävästi. Usean koon nappaaminen muiden nenän edestä tuntuu toisaalta röyhkeältä ja ikävältä, mutta toisaalta jos olet paikalla ensimmäisenä, etä satu saamaan käteesi oikeaa kokoa on peli menetetty.  

Mä olin tänään se röyhkeä, joka nappasi tangosta muutaman paidan valkattavaksi. Itse halusin paidat tytöille,  tuolla hinnalla mieluusti se käyttökoko ja seuraava ja lisäksi olin luvannut napata paidan ystävälle. En tästä huolimatta saanut kaikkea sitä mitä olisin halunut (ei, en valita) , mutta kassajonossa useamman paidan kanssa sain kyllä mielenkiintoisia katseita. Olin se pahis, joka vei jonkun muun paidat. "Miks toi sai useamman ja mä en yhtään?". Elämä on. Mietin siinä, olisiko mun pitänyt alkaa jakamaan omistani. Jos ostorajoitusta ei ole, onko hamstraaminen omaan ja ystävien käyttöön huonoa shoppailukäytöstä?

Olen myös kokenut sen toisen puolen - monestikin. Mä olen se, joka on ollut viisi sekuntia tai kymmenen minuuttia myöhässä ja jäänyt ilman. Toki se harmittaa, mutta kenen vika se on? Ei kenenkään. Tai mun, kun en ollut ajoissa - syystä tai toisesta.

Käyttäytyä siis pitää, alessakin, mutta nopeat elävät. 

Ja ne paidat, ne on ihania:). Perusjuttu pienellä yksityskohdalla yhdessä lempparivärissä.

Takkeja, takkeja - ja yhdet kengätkin

Olen sanonut tämän ennenkin.
Zara on taas pullollaan kaikkea ihanaa.
Varsinkin tytöille. 
Asusteista uikkareihin ja rantapyyhkeisiin.


Sieltä löytyivät tytöille nämä trenssit -
ja mielestäni uskomattoman edullisesti, 35€ /kpl.


Tosin eivät ihan läheltä,
pääsimme retkelle Itäkeskukseen.
Mä jotenkin ajattelin, että se, siis Itis on melkein matkanvarrella,
kun mennään Espooseen.
Perjantairuuhkassa ei enää tuntunut siltä...

Yläkuvan huivit Zarasta,

alakuvan Kenzon parin kesän takaiset.

Saa nähdä kuinka nämä takit kestävät.

Ainakin Zaran talvitakit olivat satunnaisessa käytössä ihan ok.

Mielenkiinnolla odotan ensimmäistä pesua.

Ai niin, mutta eihän näitä mun uusia suosikkivärejä tarvi pestä...;)

Emil on meidän säästölapsi.

Kaivoin vanhoja kesäkenkiä esiin, 

ja yksiä lukuunottamatta kaikki mahtuivat.

Takki myös viime  vuodelta TBL:n mallistoa.

Ja ei, nämä EIVÄT ole meillä pihakäytössä:).

Ja tiesittekoö, että kaiken muun ihanan lisäksi
VIIVI JA VIKTOR
myy naisten ja lastenkin, ihania TH:n kenkiä.
Himoitsin näitä jo viime kesänä ja nyt ne on mun!
Kantsii olla nopsa, koot hupenevat superäkkiä,
mäkin olisin halunnut lisäksi vaaleanpunaiset läpsyt,
mutta en edes ehtinyt harkita niitä kun koot olivat lopussa.

Vähänpikkusen kevättä tytöille

Kaupoista alkaa viimeisten alekamojen keskeltä jo löytyä kevätvaatteita. Ihanaa! Mä en jotenkin jaksanut   ehtinyt aleen - ainakaan kunnolla - ja kuten Ninakin totesi - sekä kevät että kevätvaatteet ovat - tai olisivat tervetulleita.

No, en mä taaskaan sen suuremmin ehtinyt, mutta ihan pakko oli pyörähtää töiden jälkeen jossain. Zaraan olisin halunut, mutten ehtinyt, joten H&M sai toimia korvikkeena. Ihan vähänpikkusen - kuten rakas kuopuksemme asian ilmaisee - tarttui kevättä tytöille mukaan.

Ja arvatkaa mitä?! Mä joudun ostamaan mun ykkösvauvalle 122 cm kokoisia vaatteita. Miten se on mahdollista, ei siitä ole kuin hetki kun mä kannoin sen sairaalasta kotiin...
H&M on varmaan pienentänyt mitoitusta?! No, alaosisssa sentään vielä 116 cm.

Tytöille siis ruututunikat ja ratsastushousuleggarit.

Idalle beiget ja Ellenille siniset, hiukan eri mallit.

Taidan hakea Idalle vielä noi siniset.

H&M

 

H&M:n jälkeen oli ihan hetki aikaa ja pyörähdit Espritillä. Tykkään niiden vaatteista - varsinkin siitä edc-mallistosta. Mallistossa on lisäksi se bonus, että vaatteet ovat ylimitoitettuja; voi ostaa kaksi numeroa normaalia pienemmät farkut:)!! Olin himoinnut vaaleita farkkuja (tässä kesää ja kesälomaa siis odotellessa) ja siellähän ne odottivat mua. Farkkujen kaveriksi löytyi TUMMANSININEN ryppypaitis ja tuubihuivi. Niin ne ajat muuttuu - kerroin myyjällekin, miten INHOAN tummansinistä. Mulla ei ole vuosikausiin ollut mitään tän väristä. Ja ihastuin tohon paitaan heti. Valkoinenkin olisi ollut, mutta ei. Tänään huomastin hypisteleväni muitakin tummansinisiä juttuja - tytöille ja itselleni. Niin se maailma muuttuu. Kohta mulla on varmaan jotain kirkkaanpunaista?! 

Blogistaniassa - varsinkin näissä lapsiblogeissa on esitetty kritiikkiä siitä, miten bloggaajat kyllä esittelevät lapsiaan, mutta eivät itseään. Täällä se johtuu pienestä käytännön ongelmasta. Sen lisäksi, että lapset ovat äitiään kuvauksellisempia, koen itseni kuvaamisen melko työlääksi. Peili on ihan kiva, mutta tarkkuus peilin kautta on melko surkeaa. Lisäksi tunnen itseni ihan tyhmäksi kuvatessani peilin kautta. Ehkä tähänkin tottuu:)?! Toivottavasti ei tarvi... Omaa naamaakaan ei siis tarvitse peitellä, mutta muutamat asiat puhuvat sen puolesta, että äidin sijasta tässäkin blogissa esiintyvät useammin lapset.

Tältä mä näytin tänään eilen töiden jäleen.

Olen koko talven hiihdellyt

 mustissa, harmaissa ja ruskeissa neulemekoissa,

nyt alkaa riittää... 

FARKUT, HUIVI JA PAITIS ESPRIT 

Viivi&Viktor

JEEE!

Ystäväni teki sen,

mistä kaveriporukassa ollaan puhuttu.

Hän perusti lastenvaatteita myyvän nettikaupan.

Lastevaatenettikauppoja on... totta,

... mutta...

... täältä saa niitä merkkejä,

joita ainakin Turusta -

ja käsittääkseni muualta kuin pääkaupunkiseudulta -

on vaikea löytää tässä mittakaavassa.

Itse tykkään näistä merkeistä.

Ovat kohtuuhintaisia,

mutta laadukkaita.

Kaikkea ei valitettavasti ole vielä esillä -

tavarantoimitus Ranskasta ei kuulemma ole ihan suomalaisella tasolla.

Uskon valokoiman kuitenkin täydentyvän 

as soon as possible.

Toimituskulut ovat varsin kohtuulliset.

Alle 100€ paketille 4,90€,

yli 100€ toimitukset veloituksetta.

Tilaus on mahdollista noutaa myös 

Kipinkapin - liikkeestä Yliopistonkadulta - Turusta siis:).

Ja palvelu on taatusti ystävällistä,

olipa ongelma kuinka pieni tahansa,

siihen saa varmasti ystävällistä apua!

KÄYKÄÄPÄ KURKKAAMASSA

** KLIK **

Kuvat Viivi&Viktor

Postin tuomaa

Meillä on flunssailtu. Nyt aletaan pikku hiljaa olla taas kunnossa. Mä kävin viime viikonloppuna
paikallisessa tk:ssa ja oli taas viimeinen kerta vähään aikaan. Pyysin käynnin lopuksi sairaslomaa,
koska puhuminen oli _melko_ työlästä. Lääkärin kommentti oli, että "kato laitat vaan videon
pyörimään niille lapsille, niin meidänkin ope aina teki. No, jos mä nyt päivän kirjoitan,
kun on tota kuumettakin...". Kiva, kiitos. Samaisen lääkärin toimesta keskeytin maanantaina 
jo aloitetun antibiottikuurin, joka johti siihen, että olin taas keskiviikkona  saikkarilla -
käytyäni ensin ERIKOISLÄÄKÄRILLÄ, ja saatuani hevoskuurin antibiotteja.


Olen koittanut levätä, saikkarilla kun olen ja kun lääkäri
kerran käski. Helppoa se ei ole ollut, mutta olen mielestäni
suoriutunut kohtuullisesti. Ihan ilmaista se tosin ei ole
ollut - muutamassa nettikaupassa tuli hieman shoppailtua.
Olenkin ajatellut ehdottaa pienipalkkaisille opettajille
sairaslomarahaa - joka sitten kattaisi nämä pakkolevosta 
aiheutuvat kustannukset.

***

Olin kyllä kerinnyt shoppailla jotain pientä aiemminkin.

Tästä se lähtee - meidän talvivaatevaraston täydennys.

Posti toi meille muutaman mutkan kautta kivan paketin.

EDIT. Mutkan kautta EI johtunut myyjästä, päinvastoin. Itella vain taas pistää parastaan...

Olen _hieman_  kypsä Itellan toimintaan - hinta-laatusuhde ei siinä firmassa kohtaa,

ei sitten hyvällä tahdollakaan.

"Äiti, nää on ihanat!" - parasta palautetta mitä voi saada

shoppailtuaan ilman tulevaa käyttäjää. Niklaksen viime 

talviset UGG:it pääsivät hyvään kotiin. KIITOS:)!

Ellen on siinä iässä, että koko talvigarderobi menee

kokonaisuudessaan kiertoon.

Bubblegum-haalari on synttäritoivelistalla,

  ja mummu on luvannut katsella, mitä asialle voidaan tehdä.

 Huutiksesta tulivat nämä uudet Ticketin superpaksut housut.

 Hyvin tuntui juoksukin sujuvan niissä, joten eivätköhän

 ole ihan passelit haalarin rinnalle - jos vain takki löytyy.

En tiedä mitä vuosimallia ovat, luulen että viiemkautiset. Koko on 92 cm ja mielestäni ihan passeli.

Huomenna koitan ehtiä kauppaan katsastamaan

 paikallista talviasustetarjontaa.

** MUKAVAA VIIKONLOPPUA **

GANT ysmy

En juurikaan ole törmännyt OIKEISIIN ysmyihin pääkaupunkiseudun ulkopuolella-

katkeraa tilitystä;).

Tämä (kuten monet muutkin) kuitenkin on pidemmänkin matkan arvoinen...

TERVETULOA YSTÄVÄMYYNTIIN KORKEAVUORENKATU 1 (KÄYNTI TALON KULMALTA) KE 5.5 klo 9 -19 TO 6.5 klo 9 -18 Tarjolla on runsaasti uniikkeja mallikappaleita sekä lajitelmia maahantuojan varastosta - myös Gant Home, lakanoita, torkkuja, pyyhkeitä, tyynyjä, astioita ja keittiötekstiilejä. MAKSUTAPA KÄTEINEN (EI KORTTEJA)

ej sikke lej

ej sikke lej...

... on mulle täysin tuntematon vaatemerkki.

Tai siis tiedän kyllä olemassaolosta,

mutta meillä ei yhtään kyseisen vaatemerkin vaatetta ole ollut.

Kävin nettisivuilla ja näyttivät viettävän viisivuotissynttäreitä.

Mulle tuli vaatteista mieleen Me&I positiivisemmassa muodossa.

Ehkä vähän liian retroa meille.

Paitsi nämä.

Mekko roikkui Baobab Kidsin ikkunassa.

Kerran onnistuin kävelemään ohi, en enää toista.

Ja kun näyterekistä vielä löytyi Idan kokoa oleva hame,

ei kauppoja tarvinut kauaa miettiä.

Valinnan vaikeus!

Yksi pieni juttu ennen pääsiäiskuvia..

Ei ole mikään salaisuus tai uutinen -

mä on universumin huonoin valitsija!!!

En kerta kaikkiaan pysty päättämään,

jos vaihtoehtoja on enemmän.

T-o-d-e-l-l-a ärsyttävää!

Mä olen nyt ollut koko alkuvuoden ilman kalenteria,

koska en ole osannut valita.

Säälittävää, tiedän.

Haluaisin Mulberryn Agendan.

Mustan joko Naturalina tai Printedinä.

Ehkä.

Tai sitten ruskean.

Mieluummin ehkä kuitenkin mustan.

En saanut edes kuvia Mulberryn sivuilta liitettyä.

Mutta nehän löytyvät täältä.

Mulla on musta lompakko Naturalina

ja Bayswater ruskeana -

niille kaveri.

En tiedä pitääkö ajatella,

 että sopivatko ne yhteen...

Mielelläni myös kuulisin käyttökokemuksia Agendasta,

onko se tarpeeksi iso - ja muuten kätevä?

Ehkä ei pitäisi kysyä tätä,

mutta jos jollain on jotain vastaavaa mielessä,

siitäkin saa vinkata:).

Olen enemmän kuin kiitoskllinen kaikista kommenteista!

Uusi tuttavuuteni ASOS

Ainakin Ananan ja Johannan blogeissa on useampaankin otteeseen tullut esille ASOS. Näin aleaikaan sinne oli ihan pakko kurkistaa ja ensimmäinen tilaus kotiutui muutama päivä sitten - eikä varmasti jää viimeiseksi. Palvelu oli ystävällistä ja toimitus nopea.

Tytöille tilasin Hilfigerin farkkumekot kevättä silmällä pitäen.

Neidit ihastuivat mekkoihinsa - 

toivottavasti niistä on keväällä jotain jäljellä...

Emil sai heti käyttöönsä uudet Timpparin farkut.

Loistava SUORA malli, inhoan niitä poikien alaspäin kapenevia

(oma lukunsa ovat tietysti hurmuri Joaksen pillit - ihanat!).

Seuraavaa kokoa varastoon tilasin tämän Timpparin rugbyn.

Totuttelen pikkuhiljaa oranssiin:).

***

Musta tuntuu, että Emil jää täällä blogissa jotenkin liian vähälle huomiolle. Edellisessä postauksessa tyttöjen vaatteista oli paljon enemmän kuvia ja TAAS Emilin osuus on yksi kuva. Eikä ole montaakaan postausta aikaa, kun kitisin siitä kolmevuotiaan uhmasta. Ellen saa luonnollisesti eniten huomiota, koska on päivisin mun kanssa kotona ja näin ollen melko helppo saalis kameralle. En tiedä, tuleeko Idankin osuus helposti kuitattua vaan "tytöillä"... Epätasa-arvoisuus ei ole harkittua, joten yritän taas olla parempi äiti ja huomioida lapsiani täälläkin tasapuolisesti;).

***

Meidän alueella asuu paljon lapsiperheitä, paitsi meidän naapurissa. Ne vanhemmat Naapurit ovat pitäneet mua aikaisemminkin omituisena, mutta saivat tänään lisää vettä myllyynsä, kun näkivät mut kameran ja vatteiden kanssa ulkona...