29.5.2014

Puolivuotias


Puolivuotiaat ovat ihania. Ne vähän jo osaavat nukkua ja vähän syödä. Niitä pystyy vähän ennustamaan. Ne ovat tyytyväisiä kun ei ole nälkä tai väsy. Ne hymyilevät kaikille, jotka ovat lähellä.

Meidän puolivuotias on ihan kohta jo 7kk. Nämä kuvat tosin ovat parin viikon takaa, lähempänä puolivuotispäivää. Näiden kuvien ottamisen aikoihin pikkumies liikkui peruuttamalla ja löytyi yleensä suurinpiirtein siitä, mihin oli jätetty. Edellispäivänä herra oppi ryömimään; "täältä tullaan pistorasiat, uuninluukut, takkapuut ja sähköjohdot". Rauha on siis tiessään. 

Persoonaltaan Noel on osoittautunut iloiseksi ja melko leppoisaksi. Tempperamentti näyttää kuitenkin jakautuneen lastemme välillä siten, että suuri osa on jäänyt jaettavaksi näiden kahden viimeisen kesken...



Neuvolantäti toivotteli jaksamista ikiliikkujan kanssa ja sai mitoiksi 
70 cm ja 7,9kg.


Ainakin täällä suunnalla saatiin hetken jo nauttia oikeasta kesähelteestä,
mielelläni toivottaisin nuo kelit takaisin!
Niin helppoa, kun voi vain kävellä ovesta ulos vauva kaunalossa.



 Psst, suunnittelemme extempore-reissua etelä-Espanjaan,
jos jollakin on hyviä vinkkejä paikoista ja lasten kohteista,
olen iloinen jos vinkkaatte niistä!

12.5.2014

Abercrombieta koululaiselle


Kirjoittelin aiemmin jo Abercrombie Kidsin vaatteista ja siitä, miten tuntuu että ne valtaavat koulujen käytäviä. Merkki normihintaisena ihan arkivaatteiksi on mielestäni ehkä turhan arvokas, toki jonkun helmen ehkä joukosta voi joskus poimia. Sen sijaan alesta sieltä tekee ihan mahtavia löytöjä.


Takki, jota olin Idalle jo pidemmän aikaa miettinyt, oli vihdoin alessa, kiitos vinkistä Anana. Ida oli vailla housuja, joten samaan tilaukseen valikoitui pinkit jegginsit, valkoinen svetari ja urheilutoppi.



Svetari on aivan tosi ihana (harkitsin jo vakavasti mahduttautumista suurimpaan lastenkokoon;), takana on neulosta ja takaosa on hauskasti pidempi. Hihat ja etuosa collaria ja ihanat glitterit edessä. Jegginssit ovat paksuhkot ja suht joustavaa, pehmeää meteriaalia. Nettisivujen kuvassa olivat vajaamittaiset ja supertiukat, ja tilasin ne hiukan riskillä ajatellen, että menevät ainakin sitten joskus Ellenille. Paita on kokoa L ja juuri sopiva. Housut sen sijaan ovat kokoa 8 (otin kasikoon koska Idalla on merkin farkut myös kokoa 8 ja ovat edelleen vähän reilut). Nämä housukoot ovat mielenkiintoisia, koska jos 8 on ikä näiden pitäisi olla juuri sopivat. Kuvassa mallin päällä ne olivat kuitenkin todella päälläsoivan tiukat ja hiukan vajaamittaiset. Ida on toki hoikka mutta ei mikään langanlaiha ja näissä on kyllä vielä kasvuvaraa. Hyvä niin :). 



Takki oli tarkoitettu kouluun ensi syksyksi kun kelit kylmenevät. Suomen kevätsää on kuitenkin jälleen ollut melko tavanomainen ja viime viikolla takille oli useana päivänä käyttöä. Takki on myös kokoa L, malli tosi lyhyt mutta hihoista ja hartioista juuri sopiva. Ja kovin mieluinen. Uskon, että tälle on paljon käyttöä ja toivon mukaan mahtuu vielä hyvin syksyllä.


Abercrombielle shoppailemaan pääsee täältä ;)

4.5.2014

Hampurilaislauantai



Löysin vähän aikaa sitten aivan loistavan hampurilaissämpyläohjeen ja näitä on meillä tehty muutaman kerran. Halusin tallettaa ohjeen tänne ja tietysti myös jakaa sen teidän kanssa. Näiden sämpylöiden ainoa huono puoli on se, että kaupan valmissämpylät eivät enää tule kysymykseen. 


Itse olen löytänyt ohjeen täältä. Alkuperäinen ohje on New York Timesista täältä. Ohje on helppo mutta vaivaamisineen ja nostatuksineen aikaavievä ja hieman työläs. Itse teen yleensä 1,5 tai kaksinkertaisen annoksen ja laitan ylijääneet, halkaistut sämpylät pakkaseen, ovat hyviä pakastimen jäljiltäkin ja aivan loistavan helppo välipala / ruoka erilaisilla täytteillä. Yksinkertaisimmillaan meillä on kalapuikkohampurilaisia :).


HAMPURILAISSÄMPYLÄT 8 kpl 

2,5 dl vettä 
4 rkl maitoa 
2 tl kuivahiivaa 
2 rkl sokeria 
8 dl vehnäjauhoja 
1,5 tl suolaa 
2 rkl pehmeää voita 
1 muna

Voiteluun: 
1 muna 
1 tl vettä 
sesaminsiemeniä


Lämmitä vesi ja maito kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva ja sokeri.
 Jätä seisomaan noin 5 minuutiksi.
Sekoita jauho ja suola, nypi  pehmeä voi jauhojen joukkoon.
Sekoita muna vesi-hiivaseokseen ja lisää se jauhojen joukkoon.
 Sekoita taikina puuhaarukalla tasaiseksi.

Vaivaa taikinaa käsin  noin 10 minuuttia, kunnes se kiinteytyy
(tämä on työläin vaihe enkä tiedä mitä tapahtuu, jos tässä oikaisee, mutta vaivannäkö palkitaan).
 Aluksi taikina on vähän venyväistä,
 mutta muuttuu vaivaamisen myötä helpommin käsiteltäväksi.
 Kelmuta taikinakulho ja kohota 1-2 tuntia,
 kunnes se  on suurin piirten kaksinkertaistunut.

Kaada kohonnut taikina  jauhotetulle tasolle.
 Jaa taikina 8 osaan ja pyörittele sämpylöitä uunipellille. 
Peitä sämpylät liinalla ja kohota 1-2 tuntia.

Laita kylmään uuniin kulho, 
jossa on pari desiä vettä ja kuumenna uuni 200 asteeseen. 

Voitele sämpylät vesi-munaseoksella
 ja ripottele päälle sesaminsiemeniä. 
Paista 200 asteessa 10-15 minuuttia.


Jauhelihapihveistä sen verran, että olen oppinut vasta viimeisen vuoden aikana tekemään mureketaikinan, josta tehdyt lihapullat ja jauhelihapihvit pysyvät kasassa. Ongelma oli, etten aikaisemmin ollut sekoittanut taikinaa tarpeeksi, siis sitä korppujauhoseosta sinne jauhelihan joukkoon. Onneksi on äiti, joka keksi missä vika piilee, kiitos ♥. Maustamisessa olen edelleen vähän tumpelo ja turvaudunkin kaikille uusavuttomille tarkoitettuihin Meiran valmiiksi maustettuihin korppujauhoihin ja purkin kyljessä olevaan ohjeeseen. 


Meillä oli eilen taas hampurilaislauantai. Miten lauantait voivatkin olla harkkoineen muineen niin hektisiä, että puolet asioista mitä olin aikonut, jäi tekemättä. Mutta olipa ihana istua sitten illalla rauhassa koko perheen voimin hampparipöytään.



Eräs joutuu vielä odottelemaan ensimmäsitä hampurilaistaan. Muuten syöminen on ehkä aavistuksen edistynyt. Puuro uppoaa hyvin ja kasviksetkin vähän mielialasta riippuen vähintäänkin kohtuullisesti.


ps. tein myös hodarisämpylöitä lasten synttärijuhliin
itse vähän vastaavalla reptillä, joka löytyy täältä.
Myös näitä voi myös lämpimästi suositella.

Majoneesin tekoon on sattuneista syistä vähän suuri kynnys.
Olin kauan sitten partiotaitokisoissa rastipäällikkönä yörastilla, 
jossa yhtenä tehtävänä oli majoneesin valmistus. 
Jouduin tietysti maistelemaan noita pimeässä väsyneenä tuotettuja sotkuja,
joista ihan kaikki eivät olleet varsinaisia gourmet-elämyksiä.
Meillä turvaudutaan siis ainakin toistaiseksi Auran kurkku-majoneesiin :).