Vein eilen päiväkotiin
Jumppakissan, Spidermanin ja Peppi Pitkätossun.
Siis voitteko kuvitella,
en yhtään keijukaista tai prinsessaa.
Voiko olla totta,
että se aika on ohi??
Enpä usko:).
No, tällä kertaa mentiin näin.
Ida halusi ehdottomasti olla Jumppakissa.
Mikään tavallinen kissa-asu mitä ehdotin, ei kelvannut.
Neiti toisin sanoen halusi pukeutua jumppikseen, vetää jotain roikkuvaa perässään
ja saada kissamaaluksen. Tässä kaikki näppärästi yhdistyivät - fiksu tyttö...
Tänään se sama jumppakisa teki treeneissä spagaatin harkkapuomilla ja veti sujuvasti leukoja. En ollut uskoa silmiäni.
Ellenin valinta oli Peppi, asu reilua kokoa ja isosiskon perintöä.
Hyvä valinta, neidissä onkin enemmän peppimäisiä kuin prinsessamaisia piirteitä:).
Poikien rooliasuja meillä on liian vähän - ts. yksi ainoa.
Emil on naamiaisissa vuorotellut Spidermanina ja merirosvona,
nyt siskon jalanjäljissä nämä kaksi hahmoa piti yhdistää.
Enkä mä jaksa olla enää turhan tarkka, menköön;).
Tällaisessa aamukoomassa meillä aina lojutaan sohvalla hetki ennen päiväkotia lastenohjelmien parissa.
***
Äskön paistoin munkkeja,
taisivat olla hyviä...
Muuten otetaan vappu rennosti,
pihatöiden merkeissä.
Jäin pohtimaan,
onko se Glad vai Glada
ja pikainen googletus selvitti,
että Vappuhan on perin suomalainen juttu.
Jos taas olisi jaksanut miettiä nanosekuntia kauemmin,
olisi saattanut selvitä ilman googleakin...
Pitäisi siis vain sanoa
HAUSKAA VAPPUA!