Tizia Marlo ja 717

Nina vinkkasi alkusyksystä meille ihan tuntemattomasta 717-merkistä ja sitä myyvästä nettikaupasta Tizia Marlosta. Sekä uusi merkki että tuo kauppa ovat olleet sen verran positiivisia kokemuksia, että haluan jakaa ne täällä. Aivan mahtavia vaatteita sekä tytöille että pojille, mutta varsinkin poikien mallistot ovat ihan vertaansa vailla! Merkkeinä edellä mainitun lisäksi mm. Vingino, Napapijri ja Scotch & Soda.

Itse kaupasta ei ole yhden tilauksen perusteella paljonkaan sanottavaa - kaikki toimi moitteettomasti, postikulut olivat varsin kohtuulliset ja tilaus oli alle viikossa meillä. Olisin voinut kaupasta ottaa paljon muutakin - suurin tarve oli kuitenkin kivoille collarihousuille. Myös kivoja pitkähihaisia trikoita oli monelta merkiltä. Tänään kun kävin katselemassa uudelleen valikoimaa, silmiin osuivat yöpuvut, takit ja pipot & kaulaliinat. Aivan mahtavia!

Näille langanlaihoille pojille tuntuu olevan vaikea löytää istuvia vaatteita. Collarit toki saavatkin olla rennot ja löysät, mutta on kiva, jos ne pysyvät päällä. Nämä 717:n paita ja collarit täyttävät loistavasti meidän mitoitustoiveet. Otin Emilille molemmat kokoa 7-8 eli 122-128. Hihoissa on sen verran pituutta, että niitä voi hiukan kääntää, samoin housunlahkeissa. Uskon, että edellinen koko olisi ehkä ollut juuri nyt passeli, mutta keväällä pieni. Hiukan siis kasvuvaraa :). Collareiden pesuohjeen mukaan rumpukuivaus on kielletty. Tänään kuitenkin heitin ne rumpuun toivoen pientä kutistumista ja ainakin silmämääräisesti katsoen toiveeni lienee toteutunut. Mutta vahinkoa en saanut aikaan.

Meidän puoliksi listoittamaton ja kokonaan kalustamaton yläaula toimii tällä hetkellä jalkapallokenttänä ja permantona. Lapset luulavasti siis jättäisivätkin sen kalustamatta jos saisivat päättää..:). Tarkoitus on kuitenkin hankkia sinne sohvan virkaa toimittava vierassänky, tv, lipasto ja tuonne lattian nurkkaan ehkäpä joku valaisin.

Sählyn pelaamisen kielsin täällä yläkerran uudella parketilla - sitä varten joutuu siirtymään alakertaan ja eteisen vanhalle puulattialle. Samoin kovat pallot - ihan kaikenkokoiset ovat meillä sisällä kiellettyjä. Ärsyttävä tiukkisäiti...

Kesällä yksillä synttäreillä pongasin erään hurmaavan veljeskaksikon jalasta farkut oransseilla lahkeentaitteilla (vaimiksiniitäkutsutaan;)?!). Emilkin tykkäsi niistä ja sain Lindexiltä KappAhlista metsästettyä sellaiset (syksyn valikoimassa näytti olevan samaa farkkua ilman väriä ja viinipunaisella taitteella). Ne kaipasivat kaverikseen oranssia hupparia ja sellainen löytyi myös samaan tilaukseen 717:en kanssa. Jos olisin valinnut itse, olisin ottanut Vinginon oranssin hupparin, Emilin valinta oli kuitenkin tämä Napapijri mikä on kyllä osoittautunut hyväksi.

Farkut Lindex KappAhl/ Huppari Napapijri / 

Tenskut Converse / Huivi Zara / Pipo Name It/ 

Takki Scotch&Soda Shrunk (Stockan kevään alesta, takkivinkki niinikään Ninan blogista bongattu

Ruska on ollut aivan mahtava ja syysaamut ihanan kirpeitä. Illalla autoradiosta kuulin (en jostain syystä koskaan kotona saa laitettua radiota päälle..), että talvi olisi tulossa etuajassa ja pian saataisiin lunta! Taitaa jäädä toiveajatteluksi täällä länsirannikolla...

Ikeajuttuja, makuuhuoneen uudistusta ja sisutuspohdintoja

Ihanaan, uuteen kotiisa päässyt Anana on kirjoittanut moneen kertaan käyneensä viime aikoina tiuhaan Ikeassa. Samat puuhat täällä yläkerran lastenhuoneita sisustaessa ja alakerrankin muuttuessa. Suhteeni Ikeaan on kovin ristiriitainen. Siellä on mielestäni paljon hinta-laatusuhteeltaan erinomaista tavaraa, joista osassa Ikean omien suunnittelijoiden työnjälki näkyy loistavasti. Toinen puoli on se, että mielestäni osa tuotteista on liian läpinäkyvästi kopioituja muusta pohjoismaisesta designista.

Ajattelin ottaa tähän design-asiaan enemmänkin kantaa, mutta ehkä joku toinen kerta. Periaatteista on joustettu ja Malmit ovat löytäneet tiensä meillekin. Kopiointi ärsyttää edelleen ;).

Lapset on siis saatu yläkertaan omiin huoneisiinsa ja vanha lastenhuone jäi meidän makkariksi. Uusi makuuhuone vaati pientä pintaremonttia ja nyt kun se on lähes valmis, on viime viikkoni kulunut vaatesäilytysjärjestelmää pohtiessa ja sitä kasatessa. Huoneen ovi muutti suunnitelmissa paikkaansa parikin kertaa ja tässä toistaiseksi lopullisessa ratkaisussa korkealle kaapille jäi (vain?!) puolitoista metriä tilaa. Siellä siis tanko, jossa riiputetaan kauluspaidat, puvut, mekot ja pitkät neuletakit. Se odottaa vielä liukuovia, mutta ne ovat onneksi (?!) pelkkä kosmeettinen asia, tangot ovat käytössä. Mutta sitten se kaikki muu vaate urheilukamoista alusvaatteisiin piti saada mahtumaan johonkin. Katselin pitkään sopivia lipastoja ja kävin availemassa ja sulkemassa Malmeja ja muitakin lipastoja Ikeassa, Iskussa, Askossa, Kodin Ykkösessä... Nettiselailu vei Ava Roomin sivuille ja tykkäsin kovasti myös sieltä löytyneestä lipastosta. 

Löysin matkan varrella muutamia kivoja lipastoja, mutta hinta sai minut aina nikottelemaan. Juuri nyt muutaman tonnin investointi makuuhuoneen sisutukseen vaatesäilytyksen osalta ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta :). Kun Ikean lokakuun kantistarjouksessa olivat neljän laatikon Malmit, kaasuttelin siltä istumalta paikan päälle ja asia oli ratkaistu. Ainakin toistaiseksi olen tyytyväinen.

Yhtä makuuhuoneen seinistä haluttiin jollakin tavalla korostaa. Ensin ajattelimme tapetoida sen, mutta taidamme molemmat olla hieman turnausväsyneitä tähän remppaan, kun tapetin metsästäminen tuntui työläältä ja muutaman viikon tilausaika ei juurikaan houkutellut. Kuin tilauksesta miehen yhden työprojektin myötä seinään löytyi maalisävy, josta molemmat kovasti tykkäsimme. Jännä, lämmin ruskeanharmaa, joka valosta riippuen taittuu jompaan kumpaan suuntaan. 

Maalatessamme seinää Emil ihmetteli, "mitä toi on?!" ja selitimme, että yksi seinä maalataan tällä erivärisellä maalilla, isi laittoi vielä vettä myllyyn jatkamalla, ettei kaiken aina tarvitse olla valkoista. "Miksi ihmeessä?!", oli välitön vastakommentti. Oppi on mennyt perille jo pienenä, my boy ♥.

Toinen ratkaisua odottava ongelma on verhot ja toivoisinkin saavani tähän jonkun hyvän vinkin. Asensimme lastenhuoneesen reilu vuosi sitten muuton yhteydessä sälekaihtimet, mutta vain alaikkunoihin. Lastenhuoneessa tämä onkin toiminut hyvin, mutta nyt olisi kiva saada koko ikkuna peittoon. Kaavailin alaikkunan sälekaihtimien lisäksi yläikkunaan pellavaista, luonnonvalkoista laskosverhoa. Sälekaihdinkin olisi periaatteessa mahdollinen, mutta koska ikkuna on erillinen, tulisi siihen myös erillinen säädin ja melkoinen hässäkkä siis kahdella säätimellä. Pellavainen laskari olikin siis ykkösvaihtoehto, kunnes sain tarjouksen Eurokankaasta á 300€ ja ikkunoita on siis kaksi. Köyhästä tämä saattaa tietysti vain kuulostaa paljolta, mutta 600€ verhoihin, joissa leveän kankaan metrihinta on alle 30€ on liikaa, sanokaa mitä sanotte. Kankaan osuus olisi siis ollut murto-osa verhon hinnasta. Tiedän, laskosverhot ovat työläät ommella eivätkä tarvikkeetkaan ole ilmaisia, mutta.. Päädyin silti jälleen nettiin. Elloksella näytti olevan valmiita verhoja noin kymmenesosahinnalla. Onko kenelläkään kokemuksia näistä  tai näistä Elloksen verhoista? Kaikki ideat ja ehdotukset ovat enemmän kuin tervetulleita. Pitkät verhot ovat sikäli poissuljetut, että haluaisin ne ylipitkinä ja toisen ikkunan edessä on sänky, joten ne olisivat tosi hankalat ja menisivät sängyn takana vähän hukkaan.

Patterikotelot ovat yksi (tai toinen :), toinen on kakluunin edestä puuttuvat metallisuoja lattiasta) niistä asioista joita vielä työstetään. Alakerrassa on toistaiseksi patterit joka huoneessa ja makkariin ja olkkariin ne ainkain toistaiseksi myös jäävät. Valitettavasti ne ovat juuri noita rumia pattereita suurine termostaatteineen. Näitä en Markon ohjeiden mukaan halua korostaa vaan mieluummin peitän. Onko jollain kokemuksia patterikoteloista? Haluaisin mahdollisimman simppelin, en sellaista perinteistä "ristikkoa".

Ikeasta löyty myös Ellenin huoneen yö- ja työvalot. Nämä ovat mielestäni tosi kivat, olen tyytyväinen. Yövaloa on myös valkoisena, mutta pöytävaloa vain vaaleanpunaisena. En täysin ymmärrä logiikkaa, koska olisin ehkä Idalle hankkinut valkoisen setin jos se olisi ollut mahdollista. Valaisimet Snöig-sarjaa.

Oman huoneen myötä kuopuksestamme on kuoriutunut esiin todellinen sottapytty - kamat jäävät ihan levälleen vaatteista tai muusta puhumattakaan. Osaavatko teillä viisivuotiaat pitää mitään järjestystä vai vaadinko aivan liikaa?? 

Valaisimista puheenolleen, haluasin meidän makuuhuoneen kattoon Le Klintin "pehmiksen". Cocon blogista löysin myös hauskan yövaloidean, jonka ajattelin toteuttaa. Ensi viikolla toivottavasti lisää sisutusjuttuja.

Terkkuja sirkussynttäreiltä

Viisivuotiaan kaverisynttäreitä on juhlittu - kertaalleen taas Sirkuskoulussa. Synttäripaikan vietosta keskusteltiin. Ellenein toiveissa oli HopLop tai LeafArena ja lupasin kartoittaa hintoja. Osoittautui, että reilun kymmenen hengen porukalla synttärit noissa em. paikoissa tulisivat kustantamaan n. 250€. Hinta ylitti kipurajan. Molemmat ovat toki kaupallisia yrityksiä ja ymmärrän, että kuluille pitää saada katetta, mutta samalla hinnallahan veisin lähestulkoon koko porukan päiväksi huvipuistoon?! En missään nimessä tuomitse LeafArenaa tai HopLopia, molemmissa on juhlittu kavereita ja aina on ollut kivaa! Kotisynttäreistäkin meillä puhutaan säännöllisesti ja synttärit saa miellään pitää kotona. Kuten kuitenkin useassa sivulauseessa on tullut ilmi, remppamme on vielä niin kesken, että olin iloinen kun paikaksi valikoitui joku muu kuin oma kotimme. Niinpä synttäreiden paikaksi valittiin - jälleen kerran Turun Sirkus. 

Sirkuskoulu on tällä hetkellä evakossa Kupittaan urheiluhallin juoksuputkessa ja tila siellä toimi kohtuullisesti. Kahden viikon päästä evakkopaikka muuttaa kuulemma Alfaan ja Lintulan remotin pitäisi olla vuodenvaihteessa valmis. Odotan mielenkiinnolla, miltä näyttää remontoitu Sirkuskoulu. Kaikki paikassa joskus käyneet nimittäin tietävät, että sanoin on vaikea kuvailla tilan surkeaa kuntoa ja epäsiisteyttä. 

Sirkussynttäreiden - niin omien kuin kavereidenkin jäljiltä lapset ovat aina olleet iloisia ja hyväntuulisia. Heillä on ollut kivaa ja tekeminen on mielekästä, ohjaajat ehdottomasti ammattitaitoisia, kärsivällisiä ja lasten kanssa hyvin toimeentulevia. Sen sijaa toivomisen varaa jättävät sekä ohjaajien täsmällisyys että tilojen siisteys. Uskallan sanoa, että JOKA KERTA ohjaaja on ollut sovitusta muutaman minuutin myöhässä (piinallisia minuutteja täpinässä olevan syntärisankarin ja tämän kavereiden kanssa..:) ja erittäin pienellä panostuksella siisteys nousisi muutaman pykälän ja synttäritarjoilut sujuisivat jouhevammin. Tarjoiluista paras esimerkki on juotava - jota luonnollisesti pitää olla tarjolla koko ajan. Sekä vanhassa paikassa että varsinkin nyt, vesipiste on kaukana ja mehun kantaminen pienellä kannulla on aikaavievää. Pieni maininta tästä nettisivuille, ja mukaan voisi ottaa oman ison vesitonkan tai - mikä vielä parempaa, sellainen voisi olla järjestäjän puolesta lainattavissa (toki tällä kokemuksella asia pitäisi jo ymmärtää itsekin ;). Samoin pöytä tuoleineen ehkä helpottaisi lukuisten mehumukien kaatumista ja syömistä muutenkin. Sirkuslaiset lienevät sen verran boheemia porukkaa, että nämä miinukset selittyvät sillä - ja kuten sanottu korvaavat ne kyllä hyväntuulisuudellaan ja ammattitaidolla. Ohjaajat ovat myös varsin joustavaa porukkaa monessakin suhteessa. Tällä kertaa joustettiin ajan suhteen. Lahjojen avaaminen meni reilusti yliajalle, mutta saimme olla rauhassa.

Sirkuskoulu yhdellä ohjaajalla maksaa 110€ ja kahdella 160€. Jos perheessä on vähänkään liikunnallisia aikuisia, mielestäni yksi ohjaaja on tarpeeksi n. 10-15 hengen ryhmälle. Toki jos kyseessä on erittäin vilkas porukka, niin lisäohjaajat tai ainakin valvovat aikuiset ovat tarpeen. Ja toki useampi ohjaaja ehtii opastaa lapsia tempuissa paremmin, mikä ainakin vanhempien lasten kohdalla on kiva. 

Tämäkään juhla ei ollut poikkeus, "oli melkoisen kivat synttärijuhlat", totesi Ellen. Maksajan Vanhemman mielestä hina-laatusuhde on kohdallaan ja uskallan edelleen suositella Sirkussynttäreitä turkulaisille.

Ennen temppuilemaan pääsyä pidetään lyhyt opastus - mitä saa tehdä ja mitä ei. Säännöt ovat melko tiukat, mutta se on turvallisuussyistä ymmärrettävää.

Elleniä huoletti etukäteen eniten, onko trampat saatu mahtumaan väliaikaistiloihin. Huoli oli turha, juoksuputkesta löytyi kolme tramppaa ja ne taitavat edelleen pihatramppojen yleistymisestä huolimatta olla lasten suosikki. Trampoille oli meidänkin porukalla jonoa.

Uutena juttuna urheiluhalli mahdollisiti Rhönrad-renkaat. Nämä ovat hauskoja pelejä ja lapsetkin pääsivät niitä kokeilemaan ohjaajan avustuksella. Itse olen näitä joskut muutama vuosi sitten testannut ja  ovat superhauskoja aikuisillekin - kokeilkaa jos tilaisuus tarjoutuu!

Vakiotilasta poiketen ylätrapetsit puuttuivat. Sen sijaan paikalla oli rengastrapetsi ja tavallinen, matalahko trapetsikeinu. Nämä toimivat ehkä jopa tällaisessa tilaisuudessa paremmin kuin korkea trapetsi. 

Vakkarisirkuskoulussa ei myöskään ole ollut näitä liinoja (millä nimellä niitä kutsutaan..?!). Nämä olivat varsinkin vähän vanhempien vieraiden suosiossa.

Tarjoilut tarjoiluastioineen ja lautasineen & mukeineen tuodaan paikanpäälle itse. Tämä sopii ainakin meille hyvin. Tällä kertaa mentiin todella perussetillä: mehua, raffeleita, keksejä, karkkia ja coctailpiirakoita. Niin monta kertaa mun väkertämät pikkupitsat tai porkkanatikut ovat jääneet syömättä, että en enää yritä ;) . Ja syömisen lomassa sankari avasi lahjansa. Ellen sai jälleen aivan ihania lahjoja, kiitos ♥.

♥ LÄMMIN KIITOS KAIKILLE PIENILLE JUHLIJOILLE ♥

 ... JA ANTEEKSIPYYNTÖ TEILLE VANHEMMILLE AIKATAULUN VENYMISESTÄ :).

Birthday Girl

Meillä on vietetty piiiitkiä viikkoja ja päiviä ennen synttäritä. Miten ne ovatkin alle 18-vuotiaana NIIN iso ja odotettu juttu :).

Viisi vuotta sitten saapui formula-Elllen, joka meinasi syntyä TYKSin hissiin, omien sanojensa mukaan "mä synnyin kun äiti söi lounasta". Eli vauhdikkaasti neito tuli eikä tahti ole hidastunut.

TÄNÄÄN MEILLÄ JUHLITAAN SIIS VIISIVUOTIASTA -

♥ ONNEA IHANA ELLEN ♥

Ida ja Emil olivat myös synttäreistä ihan täpinöissään ja halusivat omilla rahoillaan ostaa pikkusiskolle jonkun pienen lahjan. Sovimme maksimisummaksi 10€ yhteensä ja vein eilen Idan (Emil oli harkoissa - näin nämä sukupuoliroolit jakautuvat jo pienenä ;), vaikka tosiasiassa Ida treenaa aina paljon enemmän) Toys"R"Usiin ostoksille. Aamulla herätyskellot olivat soimassa hyvissä ajoin, jotta ehtivät onnitella siskoa ennen kouluunlähtöä. Ihania ja huolehtivia ovat ♥. Luulin Idan ostaneen legoja - mulle ei luonnollisestikaan paketin sisältöä paljastettu. Aamulla yllätys oli melkoinen, kun paketista paljastuikin pinkki peruukki. No, sisarukset olivat taas äitiä paremmin perillä siitä, mistä Pikkusisko oikeasti tykkää :). 

Lelumieltymykset ovat meillä kovin kausittaisia. Vielä kesällä Ellen leikki päivittäin nukeilla, nyt kun muutimme lapsia omiin huoneisiin hän ilmoitti, että nuket kärryineen voi viedä kirppikselle. Jemmasin nuket kaappiin, osin myös Idan toiveesta. On kätevää kun on pienenmpiä sisaruksia, joiden kanssa voi rauhassa leikkiä nukeilla yläkouluikään saakka.

Viime aikoina legoja on rakennettu ahkerasti. Frieds-sarja on ollut suosiossa ja näistä riitti toiveita joulupukinkin listalle. Toisesta synttäripaketista paljastui siis Frieds-sarjan legopaketti. Ellen on ehkä noihin pikkulegoihin vielä aavistuksen nuori ja kärsimätön - onneksi ovat taas nuo isommat sisarukset auttamassa. 

Lasten synttäreiden osuessa arkipäivälle, meillä on ollut tapana juhlistaa päivää käymällä ulkona syömässä. Päivänsankari saa tietysti valita paikan. Illan ruokapaikka ei vielä ole täysin selvillä. Tiedättehän, naisella on oikeus muuttaa mielipidettään... ;)

Zara kids ♥

Ihan pakko vinkata teille viikonlopun alkuun.

Zaran lastenosasto on ihan täynnä syksyn ihanuuksia.

Olisin voinut ottaa lähes kaiken.

Idalle löytyivät vihdoin ruskeasävyiset kengät.

Meillä ei Zaran kenkiä ole aikaisemmin ollut,

onko kenelläkään kokemuksia niistä?

  

Ja huomaatteko,

meidän yläkertaan vievät jo ihan oikeat rappuset!

Eteinen ei _ihan vielä_ ole valmis :).

To do-listalla yläkerran postaus.

Ihanaa, aurinkoista viikonloppua!

Me ruvetaan Idan kanssa leipomaan

huomisten nimppareiden kunniaksi

Sinin suklaakakkua :)

Meidän POMPdeLUXit

Hih, ehdimpäs napsia muutaman kuvan remontin keskellä-

ja neidit armollisesti suostuivat malleiksi.

Pääsin ensimmäisten asiakkaiden joukossa ihastelemaan POMPdeLUXin AW13 mallistoa heti kauden avajaispäivänä. Edellisessä postauksessa ollut pipo-kaulaliinasetti valikoitui suosikiksi jo ensimmäisistä mainoskuvista. Lisäksi tykästyin tilaamiini mekkoihin.

Neulemekot ovat meillä talvella todella paljon käytössä. Ei nyt ihan päivittäin mutta useamman kerran viikossa. Niitä siis uskallan ostaa ja tiedän, etteivät ne loju kaapissa. Nämä Amsterdam-mekot siis valikoituivat meille. Pohdimme tyttöjen kanssa väriä ja kuten kirjoitin aiemminkin, Ida valitsi ensimmäiseksi harmaan. Ja se onkin ihan superkunis vaalea harmaa. Meillä vain 80% neulemekoista on harmaita, joten ehdotin, jos kokeiltaisiin sinistä ja se olikin tosi positiivinen yllätys - sopii mielestäni molemmille tytöille. Mekko on mielestäni kivan mallinen, sopivan lyhyt mittainen, kaula-aukko on sopiva, helma kaunis ja ihanina yksityiskohtina helman rusetti sekä selässä oleva napitus. Nyt vain on sormet ja varpaat ristissä, että materiaali on hyvää ja kestää käyttöä - yleensä näin on PdL:n neulemekoissa ollut.

Olen kahdeksassa vuodessa myös oppinut sen, että jos sopivia asusteita tai sukkahousuja on tarjolla, ne p i t ä ä ostaa ja ne pitää ostaa h e t i. Liian usein olen tuskaillut sopivien sukkahousujen, leggareiden tai huivien puutetta. Tähän mekkoon valikoitui tuplapakkaus Hayward-sukkiksia. Mietin tähän myös curryn värisiä Lowel-sukkiksia, jotka olisivat menneet myös shortsien kaverina. Kantapäättömät sukkikset eivät kuitenkaan saa tytöiltä kannatusta, joten pitäydyimme tässä tutussa ja turvallisessa :). Tuo curry on kyllä niin herkullinen syksyn väri, että saatan joutua täydentämään tilaustani jossain vaiheessa...

Ellenillä sekä mekko että sukkikset ovat kokoa 110/116 ja Idalla 134/140. Pituudella mekot eivät ole pilattuja, hihoissa sen sijaan mittaa on riittämiin. Malli on mielestäni normaali, ei mitenkään erityisen kapea, mutta istuu kauniisti. Sukkiksissa riittää pituutta, mutta ei makkaroiksi asti, nekin neideille siis ihan passelit. Saman kokoluokan vaatteet ovat muutenkin käytössä.

Ellen nyrppyilee alakuvassa, koska mallinaolo hänen osaltaan riitti. Neidin vaatekaappi tursuilee ja usein kirpparikierroksellakin tarttuu vielä mukaan tuon kokoisia vaatteita. Ida sen sijaan on neuleita vailla ja lisäksi paketissa oli hänelle Glasgow-shortsit, joihin kutsuilla tykästyimme. Hamburg-neule oli neidin oma valinta. Tämä samoin kuin Abercrombien neule eivät olisi olleet omia valintojani, mutta Hamburg-neule on tosi hauska ja rento. Siinä on myös napit selässä, samoin kuin tuossa neulemekossa. En ole tarkemmin seurannut, onko joku tämän syksyn trendi... Väreistä olisin valinnut vaaleanpunaisen, mutta harmaa oli kuulemma parempi. Ja siihen sitten ehkä sitä currya..;)? Harmaita asusteita löytyy ja harmaatahan oli myös viime syksyn mallistossa, josta meillä on jäljellä vielä mm. toppaliivi. 

POMPdeLUXin sivuilla on shortsien kohdalla maininta siitä, että ovat pientä kokoa. Onneksi näin tämän vasta, kun olin jo tilauksen tehnyt. Idalla koko 134/140 ja vyötäröä on kursittu reilusti kasaan. Samoin lahkeissa on leveyssuunnassa reilusti tilaa. Ehkä niukkuus siis tulee pituusmitasa, joka on mielestäni oikien hyvä. Neule on niinikään samaa kokoa. Standardilapsi.

Syksy ja talvi saavat tulla, olemme ainakin pipoin ja huivein varustautuneet :)

Meidän isopäisillä lapsilla pipokoot 54 ja 56 - kokoeroa näissä ei hirmuisesti ole.

Ihanaa uutta viikkoa,

 nautitaan kirpeistä aamuista ja

 lämpimistä iltapäivistä vielä hetken!

Psst...

... meille tuli ihanaa postia
POMPdeLUXilta tällä viikolla.

Ehtisinköhän kuvailla tytsyjä huomenna lisää...

Tästä Dublin-setistä tulee varma syksyn suosikki.

Jos nyt sattuisi jostain kumman syystä (taas) käymään niin,

että meistä ei kuulu,

niin ihanaa viikonloppua!!