Näin se menee, keittiöremontista ei voi väittää tietävänsä ennenkuin sen on kokenut.
Asumme yli sata vuotta vanhassa puutalossa ja kolmen täällä vietetyn vuoden aikana olemme pikkuhiljaa remontoineet asuntoa. Yläkerta alkaa olla valmis, toivon että ehtisin pian kuvailla sitä. Vielä yksi rutistus tähän syksyyn ennenkuin vedetään happea remontin osalta, nimittäin keittiö.
Vanha keittiö oli tällaiseen taloon tyypilliseen tapaan suljettu ja melko pieni vaikkakin suhteellisen toimiva. Halusimme kuitenkin avata keittiön ruokahuoneeseen ja laittaa sinne lattialämmityksen, joka tarkoittaa keittiörempan lisäksi wc:n pienentämistä ja luonnollisesti koko lattian avaamista. Lisäksi vanha keittiön oviaukko menee umpeen ja kahta seinää avataan. Elämmekin siis ruokahuoneessa pahvilaatikkojen keskellä minikeittiössä kokaten. Pari viikkoa on nyt mennyt ja hommat edistyvät hyvää tahtia, en siis ole vaipunut epätoivoon - joskin todella osaan arvostaa uutta keittiötä kun se on valmis.
Uusi keittiö on ja valittu ja se tulee Kvikiltä. Tilan takia kompromiseeja joudutaan tekemään mutta olen varma että tykkään uudesta keittiöstä. Kodinkoneet uusimme osittain ja nekin alkavat olla lopullista tarjousta vaille valmiit. Hullujen päivien katalogista vielä viimeiset pongaukset aiheeseen liittyen.
Niin ja meillä asuu yksi muita innokkaampi remonttiapulainen. joku aamu tyyppi löytyi eteisestä suu täynnä lasivillaa...
