22.9.2013

Terkkuja sirkussynttäreiltä

Viisivuotiaan kaverisynttäreitä on juhlittu - kertaalleen taas Sirkuskoulussa. Synttäripaikan vietosta keskusteltiin. Ellenein toiveissa oli HopLop tai LeafArena ja lupasin kartoittaa hintoja. Osoittautui, että reilun kymmenen hengen porukalla synttärit noissa em. paikoissa tulisivat kustantamaan n. 250€. Hinta ylitti kipurajan. Molemmat ovat toki kaupallisia yrityksiä ja ymmärrän, että kuluille pitää saada katetta, mutta samalla hinnallahan veisin lähestulkoon koko porukan päiväksi huvipuistoon?! En missään nimessä tuomitse LeafArenaa tai HopLopia, molemmissa on juhlittu kavereita ja aina on ollut kivaa! Kotisynttäreistäkin meillä puhutaan säännöllisesti ja synttärit saa miellään pitää kotona. Kuten kuitenkin useassa sivulauseessa on tullut ilmi, remppamme on vielä niin kesken, että olin iloinen kun paikaksi valikoitui joku muu kuin oma kotimme. Niinpä synttäreiden paikaksi valittiin - jälleen kerran Turun Sirkus. 

Sirkuskoulu on tällä hetkellä evakossa Kupittaan urheiluhallin juoksuputkessa ja tila siellä toimi kohtuullisesti. Kahden viikon päästä evakkopaikka muuttaa kuulemma Alfaan ja Lintulan remotin pitäisi olla vuodenvaihteessa valmis. Odotan mielenkiinnolla, miltä näyttää remontoitu Sirkuskoulu. Kaikki paikassa joskus käyneet nimittäin tietävät, että sanoin on vaikea kuvailla tilan surkeaa kuntoa ja epäsiisteyttä. 

Sirkussynttäreiden - niin omien kuin kavereidenkin jäljiltä lapset ovat aina olleet iloisia ja hyväntuulisia. Heillä on ollut kivaa ja tekeminen on mielekästä, ohjaajat ehdottomasti ammattitaitoisia, kärsivällisiä ja lasten kanssa hyvin toimeentulevia. Sen sijaa toivomisen varaa jättävät sekä ohjaajien täsmällisyys että tilojen siisteys. Uskallan sanoa, että JOKA KERTA ohjaaja on ollut sovitusta muutaman minuutin myöhässä (piinallisia minuutteja täpinässä olevan syntärisankarin ja tämän kavereiden kanssa..:) ja erittäin pienellä panostuksella siisteys nousisi muutaman pykälän ja synttäritarjoilut sujuisivat jouhevammin. Tarjoiluista paras esimerkki on juotava - jota luonnollisesti pitää olla tarjolla koko ajan. Sekä vanhassa paikassa että varsinkin nyt, vesipiste on kaukana ja mehun kantaminen pienellä kannulla on aikaavievää. Pieni maininta tästä nettisivuille, ja mukaan voisi ottaa oman ison vesitonkan tai - mikä vielä parempaa, sellainen voisi olla järjestäjän puolesta lainattavissa (toki tällä kokemuksella asia pitäisi jo ymmärtää itsekin ;). Samoin pöytä tuoleineen ehkä helpottaisi lukuisten mehumukien kaatumista ja syömistä muutenkin. Sirkuslaiset lienevät sen verran boheemia porukkaa, että nämä miinukset selittyvät sillä - ja kuten sanottu korvaavat ne kyllä hyväntuulisuudellaan ja ammattitaidolla. Ohjaajat ovat myös varsin joustavaa porukkaa monessakin suhteessa. Tällä kertaa joustettiin ajan suhteen. Lahjojen avaaminen meni reilusti yliajalle, mutta saimme olla rauhassa.

Sirkuskoulu yhdellä ohjaajalla maksaa 110€ ja kahdella 160€. Jos perheessä on vähänkään liikunnallisia aikuisia, mielestäni yksi ohjaaja on tarpeeksi n. 10-15 hengen ryhmälle. Toki jos kyseessä on erittäin vilkas porukka, niin lisäohjaajat tai ainakin valvovat aikuiset ovat tarpeen. Ja toki useampi ohjaaja ehtii opastaa lapsia tempuissa paremmin, mikä ainakin vanhempien lasten kohdalla on kiva. 

Tämäkään juhla ei ollut poikkeus, "oli melkoisen kivat synttärijuhlat", totesi Ellen. Maksajan Vanhemman mielestä hina-laatusuhde on kohdallaan ja uskallan edelleen suositella Sirkussynttäreitä turkulaisille.

Ennen temppuilemaan pääsyä pidetään lyhyt opastus - mitä saa tehdä ja mitä ei. Säännöt ovat melko tiukat, mutta se on turvallisuussyistä ymmärrettävää.


Elleniä huoletti etukäteen eniten, onko trampat saatu mahtumaan väliaikaistiloihin. Huoli oli turha, juoksuputkesta löytyi kolme tramppaa ja ne taitavat edelleen pihatramppojen yleistymisestä huolimatta olla lasten suosikki. Trampoille oli meidänkin porukalla jonoa.


Uutena juttuna urheiluhalli mahdollisiti Rhönrad-renkaat. Nämä ovat hauskoja pelejä ja lapsetkin pääsivät niitä kokeilemaan ohjaajan avustuksella. Itse olen näitä joskut muutama vuosi sitten testannut ja  ovat superhauskoja aikuisillekin - kokeilkaa jos tilaisuus tarjoutuu!



Vakiotilasta poiketen ylätrapetsit puuttuivat. Sen sijaan paikalla oli rengastrapetsi ja tavallinen, matalahko trapetsikeinu. Nämä toimivat ehkä jopa tällaisessa tilaisuudessa paremmin kuin korkea trapetsi. 



Vakkarisirkuskoulussa ei myöskään ole ollut näitä liinoja (millä nimellä niitä kutsutaan..?!). Nämä olivat varsinkin vähän vanhempien vieraiden suosiossa.


Tarjoilut tarjoiluastioineen ja lautasineen & mukeineen tuodaan paikanpäälle itse. Tämä sopii ainakin meille hyvin. Tällä kertaa mentiin todella perussetillä: mehua, raffeleita, keksejä, karkkia ja coctailpiirakoita. Niin monta kertaa mun väkertämät pikkupitsat tai porkkanatikut ovat jääneet syömättä, että en enää yritä ;) . Ja syömisen lomassa sankari avasi lahjansa. Ellen sai jälleen aivan ihania lahjoja, kiitos ♥.



 LÄMMIN KIITOS KAIKILLE PIENILLE JUHLIJOILLE ♥
 ... JA ANTEEKSIPYYNTÖ TEILLE VANHEMMILLE AIKATAULUN VENYMISESTÄ :).


18.9.2013

Birthday Girl


Meillä on vietetty piiiitkiä viikkoja ja päiviä ennen synttäritä. Miten ne ovatkin alle 18-vuotiaana NIIN iso ja odotettu juttu :).

Viisi vuotta sitten saapui formula-Elllen, joka meinasi syntyä TYKSin hissiin, omien sanojensa mukaan "mä synnyin kun äiti söi lounasta". Eli vauhdikkaasti neito tuli eikä tahti ole hidastunut.

TÄNÄÄN MEILLÄ JUHLITAAN SIIS VIISIVUOTIASTA -
♥ ONNEA IHANA ELLEN ♥


Ida ja Emil olivat myös synttäreistä ihan täpinöissään ja halusivat omilla rahoillaan ostaa pikkusiskolle jonkun pienen lahjan. Sovimme maksimisummaksi 10€ yhteensä ja vein eilen Idan (Emil oli harkoissa - näin nämä sukupuoliroolit jakautuvat jo pienenä ;), vaikka tosiasiassa Ida treenaa aina paljon enemmän) Toys"R"Usiin ostoksille. Aamulla herätyskellot olivat soimassa hyvissä ajoin, jotta ehtivät onnitella siskoa ennen kouluunlähtöä. Ihania ja huolehtivia ovat ♥. Luulin Idan ostaneen legoja - mulle ei luonnollisestikaan paketin sisältöä paljastettu. Aamulla yllätys oli melkoinen, kun paketista paljastuikin pinkki peruukki. No, sisarukset olivat taas äitiä paremmin perillä siitä, mistä Pikkusisko oikeasti tykkää :). 



Lelumieltymykset ovat meillä kovin kausittaisia. Vielä kesällä Ellen leikki päivittäin nukeilla, nyt kun muutimme lapsia omiin huoneisiin hän ilmoitti, että nuket kärryineen voi viedä kirppikselle. Jemmasin nuket kaappiin, osin myös Idan toiveesta. On kätevää kun on pienenmpiä sisaruksia, joiden kanssa voi rauhassa leikkiä nukeilla yläkouluikään saakka.

Viime aikoina legoja on rakennettu ahkerasti. Frieds-sarja on ollut suosiossa ja näistä riitti toiveita joulupukinkin listalle. Toisesta synttäripaketista paljastui siis Frieds-sarjan legopaketti. Ellen on ehkä noihin pikkulegoihin vielä aavistuksen nuori ja kärsimätön - onneksi ovat taas nuo isommat sisarukset auttamassa. 


Lasten synttäreiden osuessa arkipäivälle, meillä on ollut tapana juhlistaa päivää käymällä ulkona syömässä. Päivänsankari saa tietysti valita paikan. Illan ruokapaikka ei vielä ole täysin selvillä. Tiedättehän, naisella on oikeus muuttaa mielipidettään... ;)


13.9.2013

Zara kids ♥


Ihan pakko vinkata teille viikonlopun alkuun.
Zaran lastenosasto on ihan täynnä syksyn ihanuuksia.
Olisin voinut ottaa lähes kaiken.

Idalle löytyivät vihdoin ruskeasävyiset kengät.
Meillä ei Zaran kenkiä ole aikaisemmin ollut,
onko kenelläkään kokemuksia niistä?
  


Ja huomaatteko,
meidän yläkertaan vievät jo ihan oikeat rappuset!
Eteinen ei _ihan vielä_ ole valmis :).
To do-listalla yläkerran postaus.


Ihanaa, aurinkoista viikonloppua!

Me ruvetaan Idan kanssa leipomaan
huomisten nimppareiden kunniaksi

8.9.2013

Meidän POMPdeLUXit

Hih, ehdimpäs napsia muutaman kuvan remontin keskellä-
ja neidit armollisesti suostuivat malleiksi.



Pääsin ensimmäisten asiakkaiden joukossa ihastelemaan POMPdeLUXin AW13 mallistoa heti kauden avajaispäivänä. Edellisessä postauksessa ollut pipo-kaulaliinasetti valikoitui suosikiksi jo ensimmäisistä mainoskuvista. Lisäksi tykästyin tilaamiini mekkoihin.


Neulemekot ovat meillä talvella todella paljon käytössä. Ei nyt ihan päivittäin mutta useamman kerran viikossa. Niitä siis uskallan ostaa ja tiedän, etteivät ne loju kaapissa. Nämä Amsterdam-mekot siis valikoituivat meille. Pohdimme tyttöjen kanssa väriä ja kuten kirjoitin aiemminkin, Ida valitsi ensimmäiseksi harmaan. Ja se onkin ihan superkunis vaalea harmaa. Meillä vain 80% neulemekoista on harmaita, joten ehdotin, jos kokeiltaisiin sinistä ja se olikin tosi positiivinen yllätys - sopii mielestäni molemmille tytöille. Mekko on mielestäni kivan mallinen, sopivan lyhyt mittainen, kaula-aukko on sopiva, helma kaunis ja ihanina yksityiskohtina helman rusetti sekä selässä oleva napitus. Nyt vain on sormet ja varpaat ristissä, että materiaali on hyvää ja kestää käyttöä - yleensä näin on PdL:n neulemekoissa ollut.

Olen kahdeksassa vuodessa myös oppinut sen, että jos sopivia asusteita tai sukkahousuja on tarjolla, ne p i t ä ä ostaa ja ne pitää ostaa h e t i. Liian usein olen tuskaillut sopivien sukkahousujen, leggareiden tai huivien puutetta. Tähän mekkoon valikoitui tuplapakkaus Hayward-sukkiksia. Mietin tähän myös curryn värisiä Lowel-sukkiksia, jotka olisivat menneet myös shortsien kaverina. Kantapäättömät sukkikset eivät kuitenkaan saa tytöiltä kannatusta, joten pitäydyimme tässä tutussa ja turvallisessa :). Tuo curry on kyllä niin herkullinen syksyn väri, että saatan joutua täydentämään tilaustani jossain vaiheessa...

Ellenillä sekä mekko että sukkikset ovat kokoa 110/116 ja Idalla 134/140. Pituudella mekot eivät ole pilattuja, hihoissa sen sijaan mittaa on riittämiin. Malli on mielestäni normaali, ei mitenkään erityisen kapea, mutta istuu kauniisti. Sukkiksissa riittää pituutta, mutta ei makkaroiksi asti, nekin neideille siis ihan passelit. Saman kokoluokan vaatteet ovat muutenkin käytössä.




Ellen nyrppyilee alakuvassa, koska mallinaolo hänen osaltaan riitti. Neidin vaatekaappi tursuilee ja usein kirpparikierroksellakin tarttuu vielä mukaan tuon kokoisia vaatteita. Ida sen sijaan on neuleita vailla ja lisäksi paketissa oli hänelle Glasgow-shortsit, joihin kutsuilla tykästyimme. Hamburg-neule oli neidin oma valinta. Tämä samoin kuin Abercrombien neule eivät olisi olleet omia valintojani, mutta Hamburg-neule on tosi hauska ja rento. Siinä on myös napit selässä, samoin kuin tuossa neulemekossa. En ole tarkemmin seurannut, onko joku tämän syksyn trendi... Väreistä olisin valinnut vaaleanpunaisen, mutta harmaa oli kuulemma parempi. Ja siihen sitten ehkä sitä currya..;)? Harmaita asusteita löytyy ja harmaatahan oli myös viime syksyn mallistossa, josta meillä on jäljellä vielä mm. toppaliivi. 


POMPdeLUXin sivuilla on shortsien kohdalla maininta siitä, että ovat pientä kokoa. Onneksi näin tämän vasta, kun olin jo tilauksen tehnyt. Idalla koko 134/140 ja vyötäröä on kursittu reilusti kasaan. Samoin lahkeissa on leveyssuunnassa reilusti tilaa. Ehkä niukkuus siis tulee pituusmitasa, joka on mielestäni oikien hyvä. Neule on niinikään samaa kokoa. Standardilapsi.



Syksy ja talvi saavat tulla, olemme ainakin pipoin ja huivein varustautuneet :)
Meidän isopäisillä lapsilla pipokoot 54 ja 56 - kokoeroa näissä ei hirmuisesti ole.





Ihanaa uutta viikkoa,
 nautitaan kirpeistä aamuista ja
 lämpimistä iltapäivistä vielä hetken!

6.9.2013

Psst...


... meille tuli ihanaa postia
POMPdeLUXilta tällä viikolla.


Ehtisinköhän kuvailla tytsyjä huomenna lisää...
Tästä Dublin-setistä tulee varma syksyn suosikki.


Jos nyt sattuisi jostain kumman syystä (taas) käymään niin,
että meistä ei kuulu,
niin ihanaa viikonloppua!!

5.9.2013

abercrombie kids


Viime keväänä koulun käytävillä huomio alkoi kiinnittyä yhä kasvavaan joukkoon Abercrombien vaatteita. Kummipojan perheen mukana niitä tuli myös suoraan rapakon takaa heille. Olen tunnetusti erittäin hitaasti lämpenevä kaiken uuden suhteen (tajuan asiat vasta sitten, kun mallistot on loppuunmyyty jo ajat sitten) ja näitä vuoden verran ihmetelleenä etsin käsiini nettikaupan. Nyt sinne on pari onnistunutta ale-tilausta tehty ja sekä äiti että käyttäjät tykkäävät vaatteista. 

Meillä on nyt merkiltä ollut kokeilussa neuleita, farkut, toppaliivi, huppareita ja verkkareita. Materiaalit ovat ok (neuleet tosin sisältävät turhan paljon akryylia makuuni), leikkaukset kivoja, mallit sopivan kapeita ja värit kivoja. Lastenmalliston pienin koko on S. Huppareiden ja kokeilemiemme muiden yläosien S-koko on Emilille (kohta 7v, n. 125cm, höyhensarja) sopiva, Idalla kaikki yläosat kokoa M ja koko L ei varmasti olisi hurjan suuri. Hihat ovat pitkiä, mutta sekä leveys että pituus ovat tyttöjen malleissa varsin niukkoja. Poikien malliston mitoitus on huppareissa reilumpaa, neuleet slimmimpiä.


Yritän mahdollisuuksien mukaan antaa Idan itse valita omia vaatteitaan itse. Kesän aletilaukseen neiti löysikin aivan ihanan rennon, hupullisen puuvillaneuleen (mitä itse en olisi tajunnut tilata), sekä t o d e l l a rennot, repalaiset farkut (joista käydään keskustelua, ovatko sopivat kouluun..). Farkkujen malli on loistava, lahkeet ovat superpitkät. Pienein farkkukoko on 8, se on Idalle aavistuksen reilu ja lahkeet tosiaan hiukan pitkät. Emiliä tuon koon farkkuihin menisi vähintään kaksi :).


Idan olisi NIIN pitänyt syntyä 80-luvulle. Kreppirautaa metsästettiin synttärilahjaksi kissojen ja koirien kanssa, neonvärit ovat parasta mitä neiti tietää ja muistatteko ne karmeat "talvilenkkarit", "kasarikuomat"? Toppakengät, joiden varressa on pieni tarra. Niitä on taas ja ne ovat tietysti ihania... OMG...



Ida oli kipeästi collarihousuja vailla ja alesta löytyi niitäkin. Harmaat ovat suoralahkeiset ja kapeat. Tosi kapeat. Mutta aivan mainiot päällä ja esim. ulkohousujen alla. Siniset ovat Idan suosikit, mallia boyfrend, todella reilut ja leveät - molemmat samaa kokoa... Eli mallien välillä melkoista kokovaihtelua.


Kelit ovat taas mielenkiintoiset, aamulla lämpöä on hädin tuskin 10 astetta ja iltapäivällä reilusti yli kaksikymmentä. Tämä aiheuttaa varmasti kaikilla haasteita pukeutumiseen - tai lähinnä siihen että koululaisten vaatteet pysyvät matkassa koko päivän ja vielä takaisin kotiin. Mainio vaate on ollut vuorelliset hupparit - ja meillä lapset ovat ensimmäisten päivien jälkeen tsempanneet hienosti ja saapuneet kotiin pääsääntöisesti yhtä paljon vaatetta mukanaan kuin aamulla lähtiessäkin.




Ida on erityiset tykästynyt hupparinsa karvakaulukseen (joka muuten ei ole irroitettavissa, mielenkiinnolla odotan miten se kestää pesua) ja Emil oman hupparinsa karvavuoreen. Tuossa tyttöjen mallissa hihat ovat ohuet, Emilin mallissa vuori on koko hupparissa. 




Vielä vähän kelien jäähtyessä käyttöön pääsee myös toppaliivi. Toppaliiveistä käydään keskustelua joka vuosi - toiset eivät voi ollenkaan ymmärtää niitä ja toiset löytävät niille vaikka mitä käyttöä. Kuulumme jälkimmäiseen ja kuljemme keväällä ja syksyllä päivittäin toppaliiveissä - koko perhe :).


Idasta on Emilin koulunalun jälkeen kuoriutunut superisosisko♥. Olen aivan yllättynyt, miten hienosti hän huolehtii pikkuveljestään - ja -siskostaankin erilailla kun aiemmin, tunkeutumatta kuitenkaan asioihin liikaa (näin ainakin kuvittelen ja uskon, että valitusta seuraisi Emilin suunnalta, jos valittamista olisi). Toinen puoli asiassa on sitten se, että kuuluuko 8-vuotiaan kantaa murhetta veljensä asioista... Murheet tässä tapauksessa ovat varsin ohimeneviää luokkaa. Itse olen sitä mieltä että kyllä ja ei. Toisaalta se on kasvattavaa, mutta toisaalta lapsille omissa pienissä ja isoissa murheissa on ihan tarpeeksi. Mutta tiedättehän te nämä esikoiset..

Löysin muuten mainion kuvan lapsistamme. Siinä tulevat nämä paljonpuhut luonteenpiirteet sisarus-sarjan paikasta riippuen loistavasti esiin. Palaan siihen jossain vaiheessa. Kuten Emilin koulunalkuun ja noihin poikien kouluvaatteisiin muidenkin merkkien osalta.


Ai niin.
Nettikauppa toimii loistavasti
ja aleaikaan hinnat ovat kohtuullisia.

Postikulut ovat kohtuuttomat (25€),
mutta taas oli postikuluttomuuskappis
 (yli 100€ tilausket veloituksetta).