Eilissä suunnitelmissa oli mäkeen meno.
Taivaalta satoi vettä ja pihalla näytti
tältä:
Olen lievästi sanottuna hysteerinen
tämän katolta tippuvan lumen osalta.
En halua päästää lapsia yksin ulos,
ja vaikka kuinka valvoo,
tuntuu, ettei se oma piha ole maailman turvallisin
juuri nyt.
Suuntasimme jäähallille.
Ida on reipastunut hurjasti.
Välillä jo luulin, ettei kitinä koskaan lopu.
Nyt neito painaa reippasti menemään kavereiden kanssa -
ja bonuksena tutustuu helposti.
Kavereita tuntuu löytyvän mistä vain.
Emilin luistelusta mainitsinkin jo pari kuukautta sitten.
Herra seisoin sitkeästi luistimilla. Piste.
Eikä liikkunut mihinkään.
Alle kymmenen kertaa on tehnyt ihmeitä
ja nyt mennään välillä jo vauhdikkaastikkin -
myös sisarusrakkauden kustannuksella.
Ja sitten tämä Kuopus,
pikkusiskojen pikkusisko.
En itse ole kovonkaan innokas luistelija,
joten ei tullut mieleenkään vielä Idaa kaksivuotiaana jäälle.
Ellen tietysti keksii kaikkea oheistoimintaakin,
mutta ihme ja kumma pääsee myös itse eteenpäin luistimilla.
**MUKAVAA UUTTA VIIKKOA**
