Villiksiä ja asusteita

Joskus, ennen lapsia olen neulonut satunnaisesti jotain. Sukkia, tumppuja, paitoja. Lasten jälkeen - en mitään. Kyse on tietysti ajan puutteesta, mutta paljolti myös siitä, etten ole löytänyt kivoja malleja. No, sen jälkeen kun olen nähnyt Ananan luomuksia, olisi valhe väittää, ettenkö ole nänhyt kivoja malleja. Ihastuin ensin pipoista, mutta vasta nämä housut nähdessäni oli ihan pakko tehdä jotain.

Anana lupasi avuliaasti blogissaan auttaa, mikäli joku ohjetta kaipailisi. Ja niin hän tekikin, tuntui, että apua sai 24/7 - KIITOS!! Ties kuinka monta kertaa sain kuulla, että ei se ihan oikeasti ole vaikeeta. Jep, ei varmaan. Mutta hei, ihan oikeasti, ei se ole niin vaikeaa, mäkin selvisin:)!

NOVITAN MUSTA ISOVELI

PYÖRÖPUIKOT 4/5

ALKUUN 100 SILMUKKAA

HAARAKIILA ULLAN MUKAAN

Kun Anana ystävällisesti oli metsästänyt meille sydämen ohjetta polviin,

Idan mieli muuttui ja neiti halusikin polviin tähdet. Niidenkin ohje löytyi - kiitos!

Tähdet piti neulomisen jälkeen huovuttaa,

joten oikean koon löytymiseksi

 kolmas kerta toden sanoi.

TÄHDISSÄ NOVITAN HUOPANEN

ALKUPERÄINEN OHJE TÄÄLLÄ

ALKUUN 5 SILMUKKAA, KERROKSIA 11

Suurin tähti on alkuperäisen ohjeen mukaan,

keskimmäisessä on 7 aloitussilmukkaa.

Malli ei ollut erityisen yhteistyökykyisellä tuulella, kun halusin kuvata housuja

eikä muutenkaan housuista yhtään niin innoissaan kuin tekijä:).

***

Juuri ennen joulua toinen (enkä nyt siis tällä TOISELLA tarkoita itseäni..) käsityöihme, UNQ:n Tiina muisti meitä vielä aivan ihanalla pehmeällä postilla. Ellenin joulupaketista löytyi luonnonvalkoinen Dino ja valkoinen Hertta, joista Hertta päätyi Idan käyttöön ainakin toistaiseksi. Neideillä alkaa olla sama hattukoko. Täällä on muuten satanut lunta ihan hirmusti! Ja kuten kuvistaa näkyy, pimeää on...

Hyvää Joulua!

RAUHALLISTA JOULUA

JA 

KIITOS KULUNEESTA VUODESTA

niin kanssabloggaajille kuin lukijoillekin!

There is still time...

Meidän joulukortit EIVÄT kulje

tänä vuonna kakkosluokassa.

Välillä jo luulin, että ne

 jäisivät kokonaan lähettämättä,

eikä sekään maailmanloppu olisi.

Mutta nyt näyttää ihan hyvältä -

tai miten senkin nyt ottaa...;)

 EI näitä, mutta niille jotka meiltä korttia odottavat tiedoksi, että tulossa ovat;).

***

Mitään muutakaan jouluun liittyvää ei ole tehty. Tai no, töissä on numerot ja muut arvioinnit annettu ja joulujuhla juhlittu, mutta siinä se. Meillä Ida sai viimeviikon kisojen jälkeen kuumeen, joka on koko viikon huidellut neljässäkympissä - ja neidin kuntoon saattaminen on nyt ollut ykkösenä. Pariin otteeseen neito käytettiin läääkärissä, mutta kaikki tulehdusarvoja myöden ok ja nyt näyttääkin jo siltä, että huomenna päästään vihdoin ulos. Influenssaa, veikkaamme. Ja olemme sormet ja varpaat ristissä, ettei tule mitään jälkitautia. Ida on ollut urhea potilas, mutta koville ottaa kun kuume ei vain meinannut lähteä...

***

AND THERE IS STILL TIME...

Jos et ole vielä osallistunut tähän mainioon

 Mian ja Aamunkukan liikkeelle laittamaan

 ÄitiBloggaajien Pelastusarmeijan virtuaaliseen

 joulupatakeräykseen ja haluat auttaa

 vähäosaisia lapsiperheitä niin

**klik klik**

Ja jos haluat auttaa Äitibloggaajien nimissä, niin valitse se listalta:).

Tarkempaa tietoa aiheesta ainakin täällä, täällä ja täällä:).

Asemalla

Perjantaina oli jännitystä ilmassa, kun Ida pääsi ensimmäisiin voimistelu"kilpailuihinsa". Svoli järjestää nk. "ASEMAKILPAILUJA", jotka ovat näytösluonteista kilpailuihin harjoittelua. Tilaisuuden on tarkoitus olla kannustava ja osallistumiskynnyksen matala. Osallistujia ei laiteta paremmuusjärjestykseen, vaan tuomarit antavat kaikille suullisen palautteen ja kaikki palkitaan.

Neiti oli viikkokausia innoissaan - kisat kun olivat jo kertaalleen siirtyneet. Kotona jännättiinkin, ettei flunssa iske juuri kisapäivään - meillä kun joku on ollut koko ajan kuumessa parin viikon ajan... Ida siirsi taitavasti kipeäksi tuloaan ja kuume nousu vasta kisojen jälkeisenä aamuna. Vaikka kaikilla pienillä voimistelijoilla oli takana pitkä viikko, neidit jaksoivat uskomattomasti motivoitua ja keskittyä vielä pitkähköksi venyneenä perjantai-iltana.

Idan ryhmä teki telineistä hypyn ja sarjat permannolla ja paavo(pikku)puomilla. Vähintään yhtä tärkeää kuin itse kisaaminen, on tietysti näillä pikku jumppareilla kaikki kisoihin liittyvä ja kiva kavereiden kesken. Idan ryhmässä onkin kahdeksan tytön kesken uskomattoman kiva porukka.

 PAAVOVOPUOMILLA

ENNEN JA JÄLKEEN OMAN SUORITUKSEN  SEURATTIIN MUITA

JA KEKSITTIIN KAIKKEA KIVAA KAVEREIDEN KANSSA

PERMANNOLLA

JA PALKITTUNA

***

Lapset pärjäävät mainosti ilman harrastuksia, mutta liikkua pitää - suositus on kaksi tuntia päivässä. Liikunnaksi käy mainiosti esim. ulkoilu ja pulkkailu. Jatkuvasti lehdissä kirjoitellaan siitä, miten lapset lihovat ja liikunta vähenee. Kun liikunnallisen elämäntavan omaksuu jo nuorena, se on helpompi ylläpitää vanhempana. Sinä vanhempana olet vastuussa siitä, että lapsesi liikkuu ainakin hiukan - ja sen myötä voi paremmin. Vaikka aina ei tekisi mieli lähteä ulos tai muualle liikkumaan, tulee siitä itsellekin parempi mieli. Liikunnallista joulun aikaa meille kaikille!

Ihania, pehmeitä neuleita VIIVI ja VIKTORilta

Neuleet kaikissa muodoissa ovat yksi talven ihanuuksista!!! Itselle haalin neulemekkoja HP:tä ja tytöille olin "hypistellyt" näitä ihania Hilfigerin mekkoja

 Viivi ja Viktor verkkokaupassa

jo pitkään. Myös Emilin neulevarasto kaipasi täydennystä ja kun vain sain aikaiseksi painaa "tilaa"-nappulaa, kaikki muu hoituikin silmänräpäyksessä. Tilauksesta ei kulunut kuin hetki ja nämä ihanat ja pehmeät neuleet olivat meillä.

Viivi ja Viktorilla on loistava valikoima neuleita myös ainakin Ellen ja Marc'o Polon mallistossa (varsinkin tämän saatan joutua vielä hankkimaan;). MOPin puolella oli muuten paljon muutakin ihanaa... Päädyin näihin, koska tästä mallistosta löytyi addiktin kaikille lapsille riittävän samanhenkiset neuleet:). Sopivan siistiä juhliin - eilen juhlimme näissä kummipojan synttäreillä, mutta riittävän simppeliä myös tavalliseen menoon, eivät todellakaan jää kaappiin lojumaan. Unohtamatta niitä joulun menoja..:)

IDAn mekko on mallitaan KIRA ja kokoa 6.

Tilasin itse asiassa ensin ihanan ELFIEN, mutta koko 8 oli liian iso, 

vaikka elin toivossa, että nämä Hilfigerit olisivat pieniä..:) 

EMILin pusero on Tommy V-neck, koko 5,

nämä poikien puserot sen sijaan ovat naftimpaa mitoitusta.

ELLENin mekko on IVY, koko 2,

tästäkin oli ensin koko 3, mutta se oli liian iso.

Vaikka Idan neule on 100% villaa, se ei kutita yhtään,

 vaan on neiti Herkkähipiällekkin miellyttävä pitää.

Emilin neule on puuvillaa, sitä oli myös kivana turkoosina,

jota hiukan mietin kevääksi ja jouluun punaisena.

Ellenin mekko on villasekoitetta,

myös aivan ihanan pehmeä.

Ja mielestäni Hilfigerin laatua ei voi liikaa ylistää.

Poikkeuksetta KAIKKI meillä olleet Hilfigerin vaatteet

 kestävät pesua ja käyttöä - myös päiväkodissa

ja istuvat kauniisti.

Näistä ominaisuuksista maksan mielläni. 

Joulukuussa Viivi ja Viktor toimittaa veloituksetta,

maksuaikaa saa muistaakseni tammikuulle

ja vaihtoaikaa on reilusti joulun jälkeen.

Kaupan päälle ystävällinen, nopea ja ammattimainen palvelu -

eipä verkkokaupalta voi paljon enempää pyytää:).

***

HAPPY INDEPENDENCE DAY

and

 MAXIMUM RESPECT TO VETERANS OF WAR!

Riviera Maison - ja muita sisustusmokia

Joku on kirjoittanut blogiin mun kuvaukseen "... tykkää sisustamisesta..". No, varmaan tykkää joo, mutta NIIN amatööritasolla tässä mennään. Siis miten voi olla mahdollista, että jos ymmärtää vaatemallistojen vaihtuvan noin neljä kertaa vuodessa, olettaa sisutustekstiilejä myytävän samoina vuodesta toiseen??? Jep, mulle kävi JUURI näin!

Ostin viime talvena Riviera Maisonin yhden (jep, älä ikinä osta vain yhtä - mutta virheistään oppii, vaimitensenytoli) tyynyn ajatuksella, että täydennän sarjaa talven aikana. Talvi tuli ja meni ja meillä oi edelleen vain yksi RM:n tyyny. Tuli uusi talvi ja ajattelin saaneeni uuden mahdollisuuden. Menin Loviisan aittaan - joka muuten on kyllä ihan käymisen arvoinen paikka jos sattuu siellä suunnalla liikkumaan ja tajusin tämän mallistojen vaihtumisen.

Avulias Hannis tuli apuun, kun olin ensin istunut muutaman illan googlen kaverina ja vinkkasi, että Cobellosta saattaisi tätä RM:n sarjaa löytyä. Ja löytyihän sieltä. Tosin vain yksi torkku, mutta oli se tyhjää parempi. Hiukan lohdutti vielä se, että viime vuotisena se oli alessa:).

Torkku on villasekoitetta,

ihanan pehmeä ja lämmin.

Ei tosin lapsiperheeseen maailman käytännöllisin,

on jo ompelijalla lasten laivaleikkien jäljiltä...

Ja juu, mä olen lukenut ;),

 Gantin tähtityynyt ovat soooolastseason,

mutta toimittavat virkaa meillä edelleen hyvin -

 ja kun ovat kesät varastossa,

en ole ehtinyt edes kyllästyä.

***

Jos nyt jollain pyörii nurkissa

 Riviera Maisonin Ski&Mountainteam - tyynyjä,

niin tänne tarjoamalla voi saada hyvän hinnan...

Aivopesty

Aivopesu on tuottanut tulosta.

Kävimme Ellenin kanssa Interissä perjantaina kypäräostoksilla

ja lauantaiaamuna neiti katseli lastenohjelmia

 kypärä päässä ja lauleskeli:

".. mää menen hiihtämään, mää menen hiihtämään..."

Asenne on kohdallaan - se riittäköön.

Nyt hiihtolomareissu kuumeisessa pohdinnassa.

Alpeille vai Kalliovuorille..?

Budjetti ei ole mitenkään rajaton.

Ja toisaalta matkarahoista olisi kiva saada kaikki irti.

Ja tosiasia on myös se,

että olemme TAAS armottoman myöhään liikkeellä:(.

Tänään emme vielä päässeet mäkeen -

vaikka nettisivut kertovatkin paikallisen keskuksen olevan auki.

***

Sen sijaan kävimme avaamassa luistelukauden. Ellenillä ei vielä (?!) ole luistimia, mutta Ida ja Emil olivat reippaasti jäällä. Ida luistelee jo melko hyvin - tai siis sitä voi jo hyvin kutsua luisteluksi. Emilkin on ottanut hurjan harppauksen viime talvesta, mutta herran meno on lähinnä kävelyä ja ihan pieniä potkuja. Työnnettäessä pysyy kyllä hyvin pystyssä ja nousee kaatuessaan reippaasti ylös.

Pohdin tänään, että minkä ikäisenä "kuuluu" osata/opetella luistella ja minkä ikäiset lapset osaavat mitäkin. Ennen omia lapsia olisin oman kokemukseni pohjalta sanonut, että ekaluokalla hankitaan luistimet... Nyt tuntuu kuitenkin, että lasten "pitää" aikasemmin osata kaikkea ja esim. meillä lapset käyvät päiväkodin kanssa luistelemassa - mikä tietysti on mukavaa. Tiedän ja ymmärrän toki, että lapset kehittyvät hurjan eri tahtia, mutta olisi mukava kuulla, minkä ikäiset liikkuvat mitenkin luistimilla?

Juhlittu

Pääsimme eilen nauttimaan aivan hurmaavan pikkuneidin lämminhenkisestä kastejuhlasta. Kaste tapahtui kirkossa ja kirkon jälkeen kahvitilaisuus oli Villa Apollossa. Villa Apolloa voi lämpimasti suositella kaikkiin tilaisuuksiin. Olimme häissä elokuussa samaisessa paikassa, joka toimi silloinkin erinomaisesti. Paikkaa pyörittää lähi- ja luomuruokaa kunnioittava perheyritys, kaikki toimii, ruoka on hyvä ja miljöö ihastuttava.

Olin ajatellut blogata tässä yhteydessä lasten juhlapukeutumisesta. Olin myös luvannut kuvata juhlissa, joten se meidän lasten pukeutuminen jäi - tai pukeutumisen kuvaaminen...

Tyttöjen takit Zara ja kengät Monnalisa.

Emilin takki  ja kaulaliina IKKS.

Ellenin pipo H&M, Idan lakki Lili Gaufrette ja kaulaliina Zara

ja - erittäin harras tunnelma;).

Kuningas EI kyläili ajoittain,

 kriittiset hetket ymmärsi onneksi pysyä poissa.

Nämä Emilin housut ovat mainitsemisen arvoiset.

Anana vinkkasi täällä.

Edelleen voin kompata Ananaa siinä, että Gantin paidat toimivat.

 Istuvat nätisti eivätkä liehu.

Pienten poiken juhlakengät ovat kompastuskivi.

Olen sanonut ennenkin, inhoan niitä perineisiä.

Kesällä mennään siisteillä tennareilla ja sandaaleilla.

Nyt sopivia ei ollut, jouduin kaupoille...

... ja löysin SuperFitit.

Ensimmäiset meillä laatuaan, koska en voi käsittää,

miksi jollain kenkämerkillä on niin kammottava nimi:).

Pakon edessä joduin taipumaan ja olen kyllä tyytyväinen.

Ellenin tukka... neiti on kui suoraan Pariisin muotiviikoilta - huoh...

EI pinniä, EI "hiussuja", EI harjaa...

 Tytöillä oli harmaat Lili Gaufretten neuletunikat ja sukkikset.

Harmailla siis mentiin.

Sjörövarkalaset

Tänään alkoi loppuviikon hässäkkä

Emilin lastenkutsuilla.

Tänä vuonna mentiin merirosvoteemalla -

1,5 h t ä y s i l l ä.

Aluksi pyöritimme pulloa ja Emil sai avata lahjat.

Pullonpyörityspullosta löytyi aarrekartta -

valokuvista koottu.

 Edellinen kuva johdatti aina seuraavaan paikkaan.

Aarrearkusta löytyi - mitäs muuta kuin r a h a a.

Merirosvorahaa.

Aarteenetsinnän jälkeen herkuteltiin.

Tarjolla oli sipsejä, poppareita, pikkupizzoja,

 minidonitseja, pikkuporkkanoita ja merirosvomuffinsseja.

Ja tietysti Kakku.

Kakkuahan ei kukaan lastenkutsuilla syö.

Ratkaisin ongelman jäskin avulla.

Ei sitä siltikään kukaan syönyt;).

Syömisen jälkeen pääsi tuhlaamaan rahojaan karkkikioskiin.

Kioskihomma on ollut jo useampana synttärinä käytössä, 

toimivaksi todettu.

Tänä vuonna saimme nuoremman ja nätimmän kioskinpitäjänkin.

Merirosvojen piti tietysti lopuksi vielä päästä kalaan,

joten onginta oli ohjelmassa.

Onginnalla olen koittanut kuitata ns. kaverilahjat.

Mun päähän ei vain mahdu, että synttäreiltä pitää saada myös lahja.

Olen ehkä vanhanaikainen, mutta yritän pysyä periaatteessani.

Ja ainakin tänään pienet juhlijat olivat tähän ratkaisuun tyytyväisiä.

Emil sai kivoja lahjoja,

mm. tatuointeja.

Tämän näköisen porukan löysin kylppäristä juhlien jälkeen,

kun olin hetken ounastellut hiljaisuutta...

** KIITOS KAIKILLE IHANILLE PIENILLE JUHLIJOILLE **

Talveen.

Niinhän siinä kävi, että vaikka olin ollut suht ajoissa hankkimassa lasten talvivaatteita, niin tänä aamuna niitä sitten kaivettiin kiireessä kaapin perukoilta, leikattiin lappuja irti ja nimikoitiin. No, laput kiinni ei tainnut kukaan olla vaatteineen päiväkodissa, mutta tunnustan, nimikontiasiassa olen huonompi - meillä tosin on ihanat päiväkodintädit jotka kestävät huonompiakin äitejä - lämpimät kiitosket lähtevät sinne:).

Ja päiväkodin jälkeen, YES - kauan odotettu lumisade! Ulos pimenevään syksyiltapäivään - hinnalla millä hyvänsä. Kuvausolosuhteet olivat surkeat... salamasta loppuivat patterit ja rengassalamakin on edelleen kaupassa.. Toivottavasti saatte jotain irti. Pinkillä ja mustalla mennään, asusteillä sitten fiiliksen mukaan väritellään - pinkkiä, valkosta, turkoosia, mustaa. 

Idan ja Emilin takit Peak ja housut Ticket.

Emilillä käytössä koko 104, tämä takki 120cm

 ja Idalla käytössä 116 cm, Idan takki 130 cm.

Hihat ovat pitkät, muuten mitoitus huomattavan naftia.

Ellenin haalari Molo Kids Polaris, 92 cm.

Ellen on nyt n. 86 cm ja 2v, uskoisin haalarin menevän koko talven hyvin.

Hanskat Molo Kids, pipot Peak.

Emilille löytyi muuten Puman talvikengät Barkarbystä, katsotaan miten toimivat...

****

Jossain vaiheessa täälläkin käytiin keskustelua siitä,

 kannattaako Gantin YSMYyn tulla kauempaakin.

 Jokainen voi siitä vetää omia johtopäätösiään.

 Lapsille toppaliivejä, collareita, neulepaitoja,

 trikoita, mekko, kauluspaita, sukkia... 

Näiden lisäksi itselle leggarit ja hame ja L:lle pari paitaa. 

YSMY vielä huomenna klo 9-18,

Korkeavuorenkatu 1.

Helsingissä. Tietysti;).