Fiskare-Emil

Tämän kalastusgeenin täytyy olla joku miehinen ominaisuus. Siis tuollaisen intohimoisen kalastamisen. Emil sai viime viikonloppuna virvelin käteen ensimmäsitä kertaa eikä mennyt montaakaan heittoa, kun homma sujui niin kuin sitä olisi aina tehnyt. Ja siellä se viihtyy rannassa tai laiturin nokassa tunti kaupalla - vaikka yhtään virvelisaalsita ei ole vielä tullut... Ei siinä, kyllä mäkin tykkään kalastamisesta ja tyttöjen kanssa me ongitaan - siis Idan ja Ellenin :) ja verkot on mökillä vedessä, mutta ei se ole mitään verrattuna tähän, kun silmät kiiluen vaihdetaan uistimia ja vaappuja ja mitäniitänytonkaan...

MUKAVAA VIIKONLOPPUA -

MENKÄÄHÄN KALAAN ;)

Mallia "boyfriend"

Viikonlopun mökkireissulla Ellenille sattui

muutama yllättävä pissavahinko.

Epäilen syyksi ulkovessakammoa -

tai liian pitkää matkaa sinne vs. kiva tekeminen..:).

Onneksi keli oli suotuisa pyykkäämiseen

ja vaatteet kuivuivat nyrkkipyykinkin jäljiltä

hetkessä.

Vaihtovaatteista tuli sanomista,

äiti ei ollut osanut pakata tarpeeksi

hameita ja shortseja mukaan.

Farkut - käärittyinäkään

 eivät juuri tänään tulleet kysymykseen.

Onneksi isi ratkaisi tämänkin pulman

ja keskimmäisestä vaatekasasta

 löytyivät farkkushortsit

mallia boyfriend.

Sopivat meidän poikatyttöprinsessalle niin hyvin,

että taidan tästä lähin säästää enemmänkin Emilin farkkuja ;).

Mökkeilyä

Saaristoelämää pitkästä aikaa ihan omalla porukalla.

Nautittiin auringosta ja sateesta.

Keinuttiin metsäkeinussa.

Uitiin ja saunottiin. 

Kalastettiin ja ruokittiin lokkeja.

Kerättiin mustikoita.

Leivottiin mustikkapiirakkaa.

Luettiin ja chillattiin.

Nautittiin saaristomaisemista ja toisistamme ♥

Käytiin kotona pesemässä pyykit ja lähettämässä

ykkösprinsessa jumppaleirille ja isi töihin.

PikkuEet ja mä jatkamme mökkeilyä Suomenlahdella.

Jännää, miten Saaristomeri ja Suomenlahti ovat erilaisia,

ja myös mökkikulttuurit eroavat toisistaan.

Toivomme sen verran aurinkoa,

että saamme hankittua rusketusraidat

viikonlopun kesäjuhliin.

Lähtö

Tänään viimeksi Emil totesi, että "äiti, aina kun me ollaan lähdössä johonkin, niin muu perhe odottaa sua autossa, isi tulee aina ennen sua". Niin. Niin tulee. Tuttu juttu? Jep. Äiti pakkaa viimeiset kamat. Äiti tuo unohtuneet tavarat. Äiti tyhjentää astianpesukoneen. Äiti vetää vessan. Ja pari muuta juttua. 

Kun lähdetään kotoa, niin mä aina haluaisin jättää kodin siistiksi. Puhtaaseen ja siistiin kotiin on NIIN paljon mukavampaa tulla. Mä kuulun niihin, jotka vielä melkein viime töikseen imuroivat hiekat eteisestä. Aina Läheskään aina Harvoin se siistiksi jättäminen  onnistuu. Mutta olisi kiva.

Reissussa tämä asia kulminoitui, kun muutamana yönä olmme B&B-majoituksissa, joissa asumus piti jättää ainakin jotenkin siistiin kuntoon. Lapset piti saada pihalle ja aikuisten piti siivota ja tässä nyt ei tullut kysymykseen se vaihtoehto, että siivitaan lasten kanssa, niin kivalta kun se aina kuulostaakin. Kyllähän lapset tietysti helpostikin saa pihalle, mutta se siistinä pysyminen yön tai sateen kostuttamalla nurmikolla ja hiekalla onkin sitten toinen juttu - ja ihan kiva, varsinkin jos ollaan jatkamassa matkaa autolla.

Ratkaisimme asian pariin otteeseen saippuakuplilla - tai oikeastaan eräs ihana tanskalaisnainen ratkaisi...

Lika/sotku-hyötysuhde oli melko hyvä, suosittelen kokeilemaan.

Jassun innoittamana,

 lähipäivinä toivottavasti

S k a g e n ♥

Vihdoin...

... voidaan julistaa meidän remontti virallisesti alkaneeksi. POKS.

Muutimme meille uuteen asuntoon joulukuun alussa. Uusi koti on tosi vanha puutalo, jonka yläkerta on rakentamatta. Rakennuslupa kiersi vielä ylimääräisen koukkauksen, mutta nyt näyttä siltä, että lisää tilaa saa syntyä ihan museovirastonkin hyväksymänä.

Yläkertaan olisi tarkoitus rakentaa makkarit lapsille, sauna ja jonkinlainen kodinhoitotila. Lisäksi sinne jäänee pieni oleskeluaula.

Olemme pitkin kevättä tyhjentäneet vinttiä. Asunnolla on pitkä ja aika mielenkiintoinenkin historia. Vintiltä löytyi matkalaukkuja. Ja telkkareita. Monoja. Suksia. Tuoleja. Jakkaroita. Kirjoja. Kirjeitä. Tauluja. Kasviprässi. Tavaraa eri vuosikymmeniltä. Yksi mielenkiintoisimmista löydöistä oli kaksi laatikkoa a v a a m a t t o m i a käsipainoja. Tiedättehän, niitä joita salilla käytetään. Ihan nykyaikaisia, mutta siis avaamattomissa paketeissa muoveissa.

IHAN PAKKO HIUKAN HEHKUTTAA, TÄNÄÄN NÄYTTÄÄ JO IHAN ERILAISELTA KUIN TÄSSÄ KUVASSA.
 ESIMMÄINEN TYÖVOITTO!

Vintiltä löytyi myös sekä meidän, että edellisen asukkaan sinne kantamia ovia alakerrasta. Nämä pitää luonnollisesti roudata pois tieltä, mutta samalla ajattelimme kunnostaa ne ja käyttää niitä mahdollisuuksian mukaan.

Ja sitten se suurin homma. En ole edes halunnut laskea, kuinka monta kuormaa puutavaraa sieltä on viety pois. Vintti on toiminut säilytystilana ja siellä oli muutama raakalaudasta rakennettu pieni koppi. Kuinka sellaisista kopeista voi tulla niin suuri määrä lautaa...

Toinen suurempi projekti lautojen lisäksi oli pari kaakeliuunia. Osina luonnollisesti - ja onneksi, ei sentään tarvinut hankkia muuraria paikalle purkamaan. Mistä uunit ovat sinne tulleet on täysi arvoitus, koska meillä on alhaalla jo kolme uunia. Arvoitus on myös se, mitä uuneille tapahtuu. Ne ovat nyt osina pestyinä ja lajiteltuina varastossa.

Kaakeleiden kantopäivänä sai Elixia kortti olla lompakossa ihan rauhassa, sekä jalat että kädet tulivat hyvin treenattua :).

Lapset ansaitsevan kunniamainninnan reippaudesta. Tällaisen "kotiraksan" hyvä puoli on se, että lapset ovat koko ajan "hallussa", näkevät mitä tapahtuu ja toisaalta voivat osallistua kykyjensä mukaan. Palkkioksi sitten raksapäivinä nautitaan pikaruokaa, ajellaan pick upin lavalla, kiivetään peräkärryn päälle. Melkien aina kaikilla on kivaa.

Ja se lika ja sotku. A P U A . Se ainakin on se kotiraksan huono puoli. Pöly lentää sisään kiroista ovista niin että humisee, eteisen valkoinen matto on mustanaan pieniä ja suuria jalanjäliä, pesualtaat ovat ruskeita likavedestä. Ja muutenkin kovilla oleva pesukone-raukka pyörii 24/7. Mutta - lapset nauttivat liasta, tietenkin. Miten se pesuainemainos menikään..? Lika on..? Hyväksi?

Tämä purkaminen ja siivoaminen on toivottavasti tämän projektin ikävin ja raskain osuus,

 onhan? 

Ai koska on valmista?

 Toivottavasti pääsemme oman kodin joulusaunaan.

Gymnastica

Aina välillä jumppajuttuja kirjoittaessani joku lukijoista kyselee, mistä niitä pukuja saa ostaa. Rajaton valikoima on tietysti ebayssa, mutta kuten kaikessa muussakin shoppailussa, mikään ei voita sitä kun pääsee kokeilemaan ja hypistelemään kauppaan - ja kun vielä saa ystävällistä ja hyvää palvelua.

En ole asiantuntija siinä, mistä kaikista paikoista Suomessa pukuja saa. Tiedän, että Oulussa on Silkkirumpu, sieltä tilasin kerran Idalle yhden trikoot ja palvelu oli erinomaista. Turussa liikkeitä on (ainakin?) kaksi, lähinnä balettiin, rytmiseen voimisteluun ja luisteluun keskittynyt Piruetti, joka muuten näköjään löytyy myös Tampereelta ja Move, joka on keskittynyt lähinnä luisteluun, valikoimassa muutamia GK:n pukuja sekä Moven omaa mallistoa. Movessa myös erittäin ystävällinen palvelu, samaa sen sijaan ei voi sanoa Piruetista... Mutta kuten huomaatte, tietoni ei ole kaikenkattavaa ja saatan myös olla väärässä toivoisinkin teidän lukijoiden jakavan linkkejä ja vinkkejä mahdolliststa muista kaupoista.

Vähäisen kokemukseni mukaan voimisteluun ehdottomasti paras valikoima löytyy Helsingistä Gymnasticasta. Olin luvannut Idalle uuden puvun ja kun viikonloppuna muutenkin olimme maisemissa, jäimme maanantaiksi jumppis-shoppailemaan. Ihana tyttöjen kahdenkeskinen aamupäivä.

Liikkeestä löytyy ainakin GK:n ja Christian Moreaun sekä telinevoimistelun että rytmisen pukujen kattava valikoima. Olen myös ymmärtänyt, että mikäli jotain ei ole hyllyssä, se on tilattavissa. Lisäksi liikkessä on tarvittavaa oheistilpehööriä sekä kaikkea ihanaa blingblingiä. Vaikka ei voimistelu kiinnostaisi, kannattaa poiketa jo pelkkien hiusjuttujen, kuten donitsien ja pinnien takia. Lisäksi visualisti tykkää kauniista ja siististä, harkiten sisustetusta tilasta. Unohtamatta hyvää ja ystävällisä palvelua.

Puvun valitseminen ei ollut valinnanvaikeudesta kärsivälle neidille mikään helppo juttu. Kärsivällisesti hän kuitenkin sovitti useaa eri pukua, joitakin jopa kahteen kertaan.

Tämä Christian Moreaun puku on ehdottomasti kaunein koskaan Idan päällä näkemäni puku. Liiankin täydellinen. Ikävä kyllä jouduimme yksissä tuumin toteamaan sen ehkä liiankin hienoksi harkkapuvuksi ja lisäksi hankalaksi, koska se piti takaa laittaa kiinni pienillä hakasilla.

Oikea puku löytyi, vaikka valikoima luonnollisesti tähän aikaan vuodesta ei ole parhaimmillaan. Vihreä oli se väri joka oli kiikarissa, mutta turkoosi lopulta kannettiin kaupasta ulos. Ja tietsyti shortsit, pinnit ja muut oheistuotteet...

Fredrikinkatu 22

00120 Helsinki

Puh. (09) 6121 366

Liikkeemme kesäaukioloajat

18.6-31.7.Ma - To 10.30–18.00

Pe ja la suljettu

Tiistaina 17.7 liikke on poikkeuksellisesti avoinna klo 11.30-18.00

Sähköpostitiedustelut info@gymnastica.fi

Sähköpostitilaukset tilaukset@gymnastica.fi

★ ★ ★ ★ ★