ne pojat...

Meillä tytötkin liikkuu paljon -

ja usein myös vauhdikkaasti.

Mutta jotenkin se liikkeen määrä ja nopeus

vain pojilla vielä kertaantuu -

niillä rauhallisemmillakin...

Kadulta kuului tänään melkoista huutoa.

Ja kuten jo edellisessä mainostin -

meillä on ihana naapurusto.

Emil tuli huutaen edellä ja perässä

neidit 3v ja 6v Emilin pyörän kanssa -

"me tuotiin vaan tää pyörä,

 kun se ei pystyny enää pyöräilemään..."

söpöläiset.

Kiitos Amanda ja Olivia.

Kaaduttu oli,

jossain alamäessä.

Miten, 

sitä tarina ei kerro.

Onneksi oli kypärä.

Eikä oikeasti käynyt kovin pahasti.

Nykyään on muuten jos jonkinmoisia laastareita.

Meilläkin kapit pullollaan.

Sain juuri 

PIKKUKENGUSRUSTA

mainoksen,

mistäpä muusta kuin ihanista laastareista.

Summa summarum -

etanoiden ja sammakoiden lisäksi

NE on tehty myös

vauhdista ja vaaratilanteista. 

Highlights of the Year

Joulu, vappu, pääsiäinen ja muut ovat lapsille tietysti
niitä odotettuja juttuja ja vuoden kohokohtia.

Meillä lasten vuoden kohokohtiin kuuluu

muutamia muitakin juttuja ja traditioita, joista puhutaan

ja joita odotetaan pitkin vuotta.

Yksi selleinen on keväinen yhteysveneen vienti mökille.

Olemme nyt muutamana vuonna trailerilla kuskaamisen sijaan

ajaneet mökille parin tunnin matkan ja tulleet takaisin bussilla.

Tähän traditioon liitty monta lapsille mieluisaa juttua;

veneellä ajo, vesillä olo ja navigoinnin harjoittelu,

EVÄÄT ja kotimatka BUSSILLA.

Ja sitä odotetaan koko kevät. Koskakoskakoska??

Ei ole mikään salasuus, mä purnaan usein asuinpaikamme pienuutta.

Haluaisin päästä Outlet Mall'iin, mieluiten kävellen - tai edes Stockalle.
EDIT: En mä oikeasti haluaisi asua siis keskellä ei mitään Outletin viereessä,  ajatuskatko:).
 Mutta joku ison kaupungin keskusta siis kävisi..

Haluaisin käydä brunssilla ja ikkunaostoksilla sunnuntaisin.

Haluaisin käydä leffassa ja teatterissa - helposti.

Mulle kävisi Turku, Helsinki, Tukholma...

Mutta puolensa kaikessa.

On ihanaa päästää lapset ovesta ulos ja tietää,

että jos ne lähtevät pois omalta kadulta, joku naapuri

luultavasti palauttaa ne parissa minuutissa tai vähintään soittaa.

On ihanaa, kun pääsee kävellen  omalle beachille.

JA MUSTA ON COOL, 

ETTÄ MIEDÄN RUOKAKAUPAN PIHALTA PÄÄSEE VENEELLÄ -

VAIKKA SINNE TUKHOLMAAN TAI RIO DE JANEIROON. 

TAI MÖKILLE.

Nämä kuvat siis sunnuntain mökkireissulta.

Ellenin kanssa ajoimme auton kaupalle, jotta

pääsisimme näppärästi kotiin ja odottelimme venekyytiä 

niemen takaa siellä.

Mä olin ollut YLT:n tunnillani erityisen tarkkaavainen.

joutsenet on tuttuja, mutta bongasin matkalla myös

pesiviä haahkoja sekä merikotkan.

Eikä reissua siis ilman eväitä -

ainakaan meidän perheessä.

Aikataulu oli vähän tiukka ja evästauko

ja miniksi Korpoströmissä.

Merellä on muuten vielä K Y L M Ä...

Keinumisen taikaa

Siinä täytyy olla jotain taikaa. Keinumisessa.

KAIKKI mun tuntemat lapset rakastavat keinumista - ehdoitta.

Meidän lapset löytää lähes poikkeuksetta

 myös päiväkodin keinuilta iltapäivisin.

Ihanat päiväkodin tädit ovat jaksaneet

keinuttaa Elleniäkin sitkeästi koko kevään.

Jokainen puistossa ja muissa keinuissa

vauhtia kyllästymiseen asti antanut

muistaa varmasti sen ilon,

kun lapsi oppii itse ottamaan vauhtia.

Ihanaa - ja taas samalla askel itsenäisempään elämään - NYYH.

Ellen on oppinut -
ja onhan se KIVAA :)!!!

My Little Skateboarder

Siinä ne istuivat sohvalla joku lauantaiaamu vierekkäin.

Poikien kesken. Isi ja Emil. Ja tietokone.

Skeittikaupassa. "Mimmonnen lauta olis hieno?" Ei PUNAISTA, pliis!

Mä huikkasin vaan, että tilatkaa myös jotkut hienot kengät.

Sen enempää en lajista ymmärrä.

Mulla oli ajatus kuvata pientä Skeittaria studiossa,

ja sitä varten jouduin utelemaan työkaverilta,

millaisia vaatteita ne käyttää:).

Studio jäi taas hamaan tulevaisuuteen,

ehkä syksyllä, kun kelit huononee...

Ja vaatteitakaan ei ole sen kummemmin hankittu - as you can see.

Äidin usko pienen skeittarin kykyihin oli hieman horjuva.

Myönnettäköön, luulin ettei hommasta tulisi mitään.

Muutaman viikon jälkeen olen voinut vain hämmästellä,

miten tasapaino ja taidot kehittyvät. Ihan uskomatonta!

Näinköhän tässä joutuu syksyllä lumilautaostoksille...?!

Sitkeys hämmästyttää myös.

Ei kitinän kitinää, jos sattuu kaatumaan.

Ylös vain ja lisää vautia.

Arvatkaa kiinnosti Emiliä

 viime viikonloppuna enemmän äidin juoksu,

 vai Nordenskjöldinkadun skeittipuisto:)?

***

Lopuksi mun käsi nousee virheen merkiksi.

Ostin potkupyörän. Yhden.

Olisi pitänyt ostaa vähintään kaksi.

Mieluiten kolme.

Aiheesta lisää -

sooner or later.

*** 

MUKAVAA UUTTA VIIKKOA -

TJ 15:)

Kiitos Murut!

On ihanaa olla äiti!
Äitiys on ihan oikeasti ihanaa
melkein vuoden jokaisena päivänä!
Välillä tuntuu, että äitienpäivähössötys aiheuttaa
muulle perheelle turhaa ja kohtuutonta stressiä.
Parasta kun on oikeasti se,
kun saa vain olla - perheen kanssa.


On tietysti ihanaa, kun muistetaan.
Ja ihanaa on myös se,
että tänään äidiltä on pääsy
keittiöön kielletty.


Mulla on taas ollut ihana äitienpäivä,
KIITOS MURUT!

Sain ihania lahjoja <3.

Itsetehdyt jutut on aivan liikkiksiä.

Nyt mun avaimet pysyy tallessa - paremmin.

Ja lupaan pitää parempaa oikein hyvää huolta uudesta puhelimesta.

Juhlittiin meillä.

Me, Mumi, Mummu ja Veli.

Aurinkoa ja ihanaa grilliruokaa terassilla.

Kiitos Lassi <3!

Veljeni kantoi kortensa kakkunsa kekoon.

Vinkkasin etukäteen, että jos itse ei huvita leipoa,

Kakkugalleria on erinomainen vaihtoehto.

Kiitos Ystävä vinkistä;)! Passion-Vadelma oli tosiaan hyvää!!  

12 hengen kakkua tuhoutui viiden aikuisen

ja kahden pikkuneidin voimin reilusti yli puolet:).

Meidän lapsilla ei ole Ukkia, Pappaa eikä Isoisää.

Onneksi niillä on maailman paras ISI! 

Niillä on kuitenkin ihanat ja korvaamattomat Mumi ja Mummu!

Ne arjen sankarit ja pelastajat, tiedättehän...

Ne, joilla on AINA lapsille aikaa.

Oli kiva, kun saimme juhlia kanssanne!

***

Kävin eilen 13 000 muun juoksijan kanssa

testaamassa kevätkuntoa

HCR:ssa.

Talven treeni oli tuottanut tulosta

ja kaikki sujui ihan nappiin.

Hieno tapahtuma ja kun kaikki

menee putkeen on ihana juosta!

Ainahan sitä jää spekuloinnin varaa,

tuntuu, että kovempaakin olisi mennyt...

Ensi vuonna sitten:)

Tässä odotellaan lähtöä,

 kannustusjoukoissa tällä kertaa meidän miehet.

Tapahtuman ylle jäi synkkä varjo.

Yksi mieskilpailija kuoli ihan kalkkiviivoille.

Tuli ihan hirveä olo kun luin illalla tapahtuneesta.

Juostessani Olympiastadionille näin,

kun miestä elvytettiin - tuloksetta.

Toivottaavasti kuolemalle löytyy järkevä selitys.

Lämmin osanottoni miehen omaisille ja ystäville!

***

TOIVOTTAVASTI KAIKILLA ON OLLUT IHANA ÄITIENPÄIVÄ!

*MUKAVAA JA AURINKOISTA UUTTA VIIKKOA*

Ballerina Lovers

Oletteko huomanneet,
aivan supervaikea löytää
kivoja, kauniita lasten juhlakenkiä.


Se nyt on selvää, että pojille ei niitä ole -
älkää kertoko kenellekään, mutta meillä juhlitaan pääsääntöisesti tennareissa.
Mutta että tytöillekään ei ole kivoja.
Viime keväänä olin saman dilemman edessä.

Olin jo aikaisemmin löytänyt 

UUSITÄHTI - lastenliikkeestä  UNISA:n ballerinoja.

Mulla on itsellä Unisan kenkiä kovassa käytössä, me like.

Tuolloin tarve ei ollut akuutti

 ja ballerinojenhan pitää olla sopivat,

joten siihen hintaan jäivät ostamatta.

Viime viikolla olin päättänyt, 

etten jätä kesäjuhlakenkien hankkimista viime hetkeen.

Ja aivan satumainen tuuri, viime vuoden mallit 

UUDESSATÄHDESSÄ olivat PUOLEEN HINTAAN -

Niitä ei voinut jättää sinne lojumaan-

ostin tietysti kahdet.

Idakin ihastui - molempiin.

Näissä vaalenpunaisissa on vain yksi pieni suuri ongelma.
Jep, ne ovat numeroa liian suuret.


En ole huolissani, koska mikäli neidin jalka jatkaa hidasta kasvuaan,
voidaan näitä hyvin käyttää koulun ekoissa kevätjuhlissa.


Toisaalta niitä olisi kiva käyttää myös jo nyt. 
Hyviä balleriinanpienennysvinkkejä
siis otetaan kiitollisuudella vastaan.


Ihana työkaverini ehdotti päkiäeelejä varpaisiin.
Kokemuksia?

Meilläkin tykätään koruista -

arkena ja juhlissa.

Halvemmista ja kallimmista -

kaikenlaisista.

ANANA:lla 

on ihana koruarvota, 

käykäähän kurkkaamassa.

*MUKAVAA VIIKONLOPPUA*