Aivopesu on tuottanut tulosta.
Kävimme Ellenin kanssa Interissä perjantaina kypäräostoksilla
ja lauantaiaamuna neiti katseli lastenohjelmia
kypärä päässä ja lauleskeli:
".. mää menen hiihtämään, mää menen hiihtämään..."
Asenne on kohdallaan - se riittäköön.
Nyt hiihtolomareissu kuumeisessa pohdinnassa.
Alpeille vai Kalliovuorille..?
Budjetti ei ole mitenkään rajaton.
Ja toisaalta matkarahoista olisi kiva saada kaikki irti.
Ja tosiasia on myös se,
että olemme TAAS armottoman myöhään liikkeellä:(.
Tänään emme vielä päässeet mäkeen -
vaikka nettisivut kertovatkin paikallisen keskuksen olevan auki.
***
Sen sijaan kävimme avaamassa luistelukauden. Ellenillä ei vielä (?!) ole luistimia, mutta Ida ja Emil olivat reippaasti jäällä. Ida luistelee jo melko hyvin - tai siis sitä voi jo hyvin kutsua luisteluksi. Emilkin on ottanut hurjan harppauksen viime talvesta, mutta herran meno on lähinnä kävelyä ja ihan pieniä potkuja. Työnnettäessä pysyy kyllä hyvin pystyssä ja nousee kaatuessaan reippaasti ylös.
Pohdin tänään, että minkä ikäisenä "kuuluu" osata/opetella luistella ja minkä ikäiset lapset osaavat mitäkin. Ennen omia lapsia olisin oman kokemukseni pohjalta sanonut, että ekaluokalla hankitaan luistimet... Nyt tuntuu kuitenkin, että lasten "pitää" aikasemmin osata kaikkea ja esim. meillä lapset käyvät päiväkodin kanssa luistelemassa - mikä tietysti on mukavaa. Tiedän ja ymmärrän toki, että lapset kehittyvät hurjan eri tahtia, mutta olisi mukava kuulla, minkä ikäiset liikkuvat mitenkin luistimilla?