Tänäänkin olen kuluttanut ison osan päivästä korjaamalla lasteni jälkiä. Tiedän, se on osaksi äitien hommaa, korjata jälkikasvunsa sotkuja. Itse satun kuitenkin olemaan jossain määrin järjestystä rakastava ja tuntuu, että jos haluaa pitää kodin edes jossain kuosissa, saa jatkuvasti olla siivoamassa.
Olen se ärsyttävä äiti, joka käskee ja yrittää opettaa lapsiaan korjaamaan jälkensä. Ja niitä naapurin lapsia jotka meillä leikkivät. Tuntuu, että varsinkin kesällä homma räjähtää käsiin kun tullaan ja mennään sisään ja ulos ja ihan kaikki jää levälleen.
Saan harmaita hiuksia, kun IHAN KAIKKI jää juuri siihen, mihin sattuu. Olenkin miettinyt, minkä ikäistä lasta voi kohtuudella vaatia korjaamaan omia jälkiään. Meidän neljävuotialle on turha sanoa, että "siivoa oma huone", vaikka asiaa on harjoiteltu ainakin vuoden päivät. Ohjeen pitää olla paljon konkreettisempi kuten "korjaa legot, kerää nukenvaatteet" ja senkin jälkeen pitää vielä aikuisen tehdä perässä. Tytöillä on sitä pientä tilpehööriä vielä niin paljon... Meillä Emilin huone pysyy paljon siistimpänä, mikä ei johdu siitä, että hän siivoaisi enemmän - lelut vain ovat isompia ja paremmin hallittavissa - ehkä niitä myös on vähemmän. Hetki sitten siivosimme Idan huoneen perinpohjin ja nyt kaikilla tavaroilla on paikka. Ikeasta löysimme pieniä pussukoita poneille, PetShopeille, Hello Kittyille... Miten ne tavarat vain löytäisivät leikin jälkeen paikoilleen????
Haluaisin kuitenkin uskoa siihen, että siivouskasvatus tuottaa tuosta ja haluaisin saada lapset huomaamaan, miten paljon mukavampaa siistissä ympäristössä on elää. Miten teillä muilla, miten opetatte lapsia korjaamaan jälkiään ja mitä vaaditte minkäkin ikäisiltä...?
Meidän 8-vuotiaallekin on ihan turha sanoa että pidä oma huone siistinä :(
VastaaPoistaOlen samanlainen ja välillä on vain niitä päiviä että kun 5. kerran siivoaa TAAS ne samat sotkut pois niin ihan pikkasen kihelmöi. Olen tullut tulokseen että ei auta kun sopeutua, meillä tämä ei ainakaan mene yhtään parempaan suuntaan vaikka olen kokeillut nalkutusta, välinpitämättömyyttä, empatiaa, itkua ja raivoakin.
Spämmään vielä vähän lisää.
Pomppu kysyi minulta tänään onko kivempaa olla äiti vai isi. Vastasin etten oikein tiedä, ehkä olen mielummin äiti. Hän totesi siihen: "Isien ei tarvitse aina siivota ja pestä pyykkiä, joka päivä. Isien ei tarvitse oikeastaan tehdä mitään. Isit voi vain rakennella pienoismalleja. Minä olisin mielummin kyllä isi".
So true.
Meillä lapset siivoavat omat huoneet ja vastaavat ylläpidosta myös, siis isot. Laiminlyönnit näkyvät viikkorahoissa, mutta ihan valtavan nipo en ole.Lasten huoneissa saa pientä epäjärjestystä olla.
VastaaPoistaPienten kanssa harjoitellaan vielä ihan ruohonjuuritasolla.
Meillä 4-vuotias siivoaa lelut uhkailun, kiristyksen ja lahjonnan jälkeen. 2-vuotias muuttuu ihan näkymättömäksi eikä lotkauta korviaan millekään edellisistä.
VastaaPoistaOlen tänään ollut juoksuss poissa kotoa; kotona ei ole tapahtunut koko päivänä mitään, ruoka tekemättä, lattiat lelujen peitossa, astianpesu- tai pesukonettakaan ei ole laitettu päälle. Vessan lattia sentään ihan niin kuin lohdutuksena pesty. Eli kun pääsin kotiin, siivosin lasten kanssa tunnin verran - ja alkaa näyttää kohtuulliselta. Siis oikeasti tuota miestä ei yhtään häiritse mikään, jos vaihtoehtona on se, että itse pitäisi tarttua vaikka imuriin.
Meillä siivotaan lastenhuone iltaisin. Muuten laitan vain oven kiinni, jos häiritsee. Imuroida on pakko joka päivä, varsinkin nyt, kun sateen jäljiltä hiekka tarttuu kenkiin ja tipahtaa matoille...
Ja kyllä mäkin taitaisin mieluusti vain rakennella pienoismalleja.
Omista lapsista ei vielä ole kokemusta, mutta töiden puolesta kyllä. Tosiaan hyväksi havaittu neuvo on juuri tuo tarkkuus - "kerää legot lattialta tähän koriin" on paljon tehokkaampi kuin pelkkä käsky siivota. Jos vielä on lisäksi aikaa olla koko ajan vieressä seuraamassa ("huomasitko, tuolla on vielä vihreä lego), sujuu homma jo ihan hyvin pieniltäkin - ainakin kun ohjaamassa on vieras päiväkodin aikuinen ;).
VastaaPoistaTöissä meillä on myös yleensä käytäntönä, ettei vaikkapa ponien lisäksi voi ottaa samaan aikaan muita leluja, joten edelliset tulee siivottua pois ennen uusien ottamista. Kotonahan tilanne on tietysti erilainen omien lasten kanssa... Ikuisuuskysymyksiä nämä siivoamiset varmaan :).
Meillä viisi vuotias on vaikeampi pala kuin kolme vuotias siskonsa siivoamisen suhteen. Molemmat ovat yhtä tehokkaita sotkemaan. Aina kun olen laittanut kaikki paikalleen ajattelen, että nyt alkaa uusi aika ja enää ei jatkossa oteta kuin yhdet tavarat esille kerrallaan ja ne pistetään pois ennen seuraavia, mutta eipä se onnistu, kun ei ehdi koko ajan vahtimaan.
VastaaPoistaKun pojan hoitaja päiväkodilta on ollut meillä on ihana kuunnella kun tämä aina katsoo, että laitetaan edelliset pois ennen kuin otetaan seuraavia.
Voimia lelujen keräilyyn!
Voi, on hyviä päiviä ja on huonoja päiviä, siis siisteyden ylläpidon suhteen. Lapset (4,5 v ja kohta 7 v) meillä tietävät, että a) äiti on iloisempi ja b) uusi päivä/uusi leikki on kivempi aloittaa, jos tavarat ovat paikoillaan.
VastaaPoistaVälillä on kyllä kuin pommin jäljiltä koko koti, sillä olen aika salliva vapaan leikin suhteen. Sen seurauksena majaa ja "muuttokuormaa" on välillä enemmän kuin tarpeeksi. Mutta juuri tänään tuo kuopus yllätti siivoamalla oman huoneensa oma-aloitteisesti, lakaisi jopa roskat lasten minikokoisella harjalla ja rikkalapiolla. Liikkistä.
Keskustelin juuri eilen asiasta kaverini kanssa. Hän kertoi, että hänen lapsuudenkodissaan oli niin tiukat säännöt siisteydestä, että nyt kun hänellä on oma koti, hän nauttii, että saa jättää vaikka käytetyn kahvikupin juuri siihen mihin itse haluaa. Itsellä sama: lapsuudenkodissa sai leikkiä vai omassa huoneessa, joten meillä lapset saavat vapaasti kantaa lelujaan kaikkialle. Nyt kun pienin on jo kuusi ja isommat koululaisia, tuntuu, että koti pysyy siistinä ihan itsestään.
VastaaPoistaJulmuriäitinä käskytän iltaisin neitejä huoneen siivoukseen. Ihan käytännön syistä lattialta pitää lelut olla kerättyinä ennen nukkumista, koska yöllä on niiiin ikävää astua legoihin yms. pimeässä. Nuo kuusivuotiaat todellakin keräävät kimpsunsa ja kampsunsa, kun vähän motkottaa/neuvoo/opastaa, kuopus sen sijaan kantaa tavaraa edestakaisin. Toki joskus tytöt ovat niin väsyksissä, että äiti tekee suurimman raivauksen.
VastaaPoistaYläkerta on muutenkin tyttöjen valtakuntaa, joten lelut harvemmin tulevat alakertaan. Pysyy edes se kaaos yhdessä paikassa.
Meillä pojat 6 ja 5 pitävät suurinpiirtein lelut nykyisin yläkerrassa omissa huoneissaan, mutta ne mitä tuodaan alas, on vietävä illalla ylös. Ja yritetään siivota huoneet ennen nukkumaan menoa. Mutta joopa joo, suurinpiirtein joka toinen viikko saan megapamarit sotkun vuoksi... Kohta taas alakerta täyttyy vauvaleluista, kun pienet alkavat "harrastaa" :-)
VastaaPoistaMuuten, mistä / kenen teidän sohvapöytä on? Tosi kiva!! Meillä sama sohva, Elle XXL ja rahi.
terkuin Hannis
Meillä käy siivooja ja siivousta edellisenä iltana 4v siivoaa tosi kiltisti lelunsa paikoilleen, etteivät joudu imuriin (joku on ehkä vähän pelotellut...)
VastaaPoistaMuutenkin pojat (4 v ja 1,5 v) siivoaa pääsääntöisesti mielellään, mutta aikuisen pitää olla kaverina hommassa ohjailemassa. 1,5 v ei vielä ymmärrä, mutta osallistuu mielellään, jos saa tarpeeksi yksityiskohtaiset ohjeet (hae tuo palikka tuolta ja laita se tähän tms).
Meillä saa leikkiä joka paikassa ja lattioilta lelut poimitaan pois iltaisin, mutta muuten ei ole joka iltaista pakkoa siivota. Siivoillaan enemmän tarpeen mukaan ja se on toiminut ihan hyvin.
Siinä on kuitenkin vielä toivomisen varaa, että kukin lelu menisi omalle paikalleen. Välillä olen lajitellut lelut omiin koreihinsa, mutta ei ne niihin hakeudu takaisin. Lelulaatikot ja korit ovat siis sisällöllisesti iloisessa epäjärjestyksessä.
Tätä näköjään pohditaan monissa perheissä... Ajatuksia herättävää on myös kuulla, että lapsuudenkodin tiukat siivoussäännöt kaivelevat vieläkin mieltä... Tätä juuri itse mietin, että en haluaisi olla liian tiukkis...
VastaaPoistaAnana - hauskaa tuo Padmen kysely, ja hiukan provosoivasti - NIIMPÄ.
Hannis - meidän sohvapöytä on myös HT-Collectionin mallistosta, pitkän metsästyksen tulos ja niitä ei käsittääkseni enää valmisteta. Haavelen, että saan meiän Ellestä joskus kunnon kulmasohvan, nyt sille ei ole tilaa...
PikkuSanna - mäkin aina varoittelen, että siivoamattomat lelut voivat mennä imuriin - ja niin on joskus vahingossa tapahtunutkin - isi sitten illalla onkii niitä keskuspölynimurin pussista:).
Låter bekant det där... Alltid samma sak: man säger att de ska städa rummet och sen blir det ändå till ingenting :( Vi håller nog på med jämna mellanrum och säger att hon måste städa. Ibland försöker vi få 1 1/2 åringen att plocka lite också men det går inte alls. Men nu när M är 5 1/2 klarar hon hyfsat av att städa sitt rum - bara jag påminner henne många gånger att hon måste städa. Bäst är det att säga att jag kommer och dammsuger snart, då städar hon effektivt! Kanske något att pröva på?
VastaaPoista