Tästä se alkaa

Olen nettiaikana törmännyt lukemattomiin todella hyviin blogeihin ja nyt rohkaisin itsekkin mieleni aloittaa bloggaus. Ensimmäiseksi haasteeksi osoittautui blogin nimen valinta. Pitkään pohdittuani päätin uskaltaa lainata rakastettua lastenkirjailijaamme ja niin tästä blogista tuli Saariston lapset. Vaikka emme paljasjalkaisia ja ulkosaaristolaisia olekkaan, niin meri on joka tapauksessa lähellä meidän perhettä monellakin tavalla. Ja toki toivon, että pystyn välittämään lapsilleni sen rakkauden mereen, jota itse tunnen. Tästä lähti siis ajatus blogin nimestä. Olisi hauska kuulla tarinoita muidenkin bloginimien takaa.

Turhaan odotin hyvää ja rauhallista hetkeä aloittaa bloggaus - sellaista tuskin tulee seuraavien vuosien aikana, mutta tämä päivä oli tavallistakin tapahtumarikkaampi.

Tässä köllii kuopuksemme Ellen 8kk, joka pelästytti ja lisäsi äidin harmaita hiuksia heräämällä päiväunilta hengitys pihisten. Pariin päivään ei meidän perhe ollut taas vieraillut paikallisessa terveyskeskuksessa, mutta nyt neiti kävi hengittelemässä keuhkoputkia laajentavaa Ventolineä. Toivottavasti suunta on parempaan - iltapäivällä oltiin taas pirteitä, joskin vielä kovin pihiseviä.

Emil, keskimmäisemme, 2,5 vuotias huuteli hädissään apua isin melko korkean pickupin lavalta jonne oli yksin kiivennyt mutta ei tiennyt miten tullaan alas. Päivä vietettiin kokonaan ulkona ja sotku oli illalla melkoinen. Saippuakuplat sentään pitävät sankarin hetkittäin pois tihutöistä.

Ida 4v. on äidin esikoisprinsessa - nyt ja aina. Kesän ensimmäinen jätski ulkona oli kylmää.

Tästa se siis alkaa - bloggaus.