Niistä suutarin lasten kengistä.

Vanha totuus "suutarin lapsilla ei ole kenkiä" tuntuu hetkittäin kulminoituvan perheessämme turhankin hyvin. Ida on pitkään ollut kiinnostunut lukemisesta, tuntee isot ja pienet kirjaimet ja tutkii innokkaana aapista. Jos kuitenkin yritämme opetella yhdessä, tulos on usein katastrofi. Ja minähän siis olen erikoistunut myös alkuopetukseen ja opettanut työkseni lapsia lukemaan. 

Idalla tuleva hiihtokausi on rinteessä jo neljäs. Siitäkin huolimatta, että äiti on hiihdonopettaja... Isin kanssa lasku sujuu hyvin ja äidin kanssakin nykyään, meidän yhteinen hiihtoalkumme vain oli kovin tahmeaa.

***

Vaikka lapsista on paljon arkikuvia - mikä sinänsä tietysti on ihan mukava asia, "virallisia vuosikuvia" on turhan vähän.  Sunnuntaiksi oli luvattu hyvää ilmaa ja sää valkenikin mitä parhaana. Ellenin yksivuotiskuvat ovat vielä ottamatta ja ajatus oli mennä kuvaamaan - lähinnä Elleniä mutta myös muita lapsia - mielellään kaikkia vielä samassa kuvassa. Tunnustan, muutama tällainen kesäinen kuvauskeikka on ollut melkoisen tuskainen ja OLISI PITÄNYT muistaa - ja asennoitua sen mukaan. Toivoa täynnä lastasimme lapset ja kuvauskaluston kuitenkin autoon. Ja uusiksi meni tämäkin keikka. Eilen vielä pihisin kiukkua, mutta eihän tämä niin vakavaa ole.

Pari ihan mukiinmenevää otosta sain - toiveet ja tavoitteet olivat vain turhan korkealla. Kuten sanottu, toiveissa oli Ellenistä kunnon kuvasarjan ja lapsista yhdessä kuvia. Ruska onneksi vain paranee, joten uusi yritys lähiaikoina:).

***

***

Mukavaa uutta viikkoa!

Tunnustushaaste

Sain

 Tiinalta Huvikummusta

ja

 Marikalta Kosken partailta 

 tunnustushaasteen.

Iso Kiitos:)

Kun tämän palkinnon saa niin täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:
Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen
Kopioi kuva ja liitä blogiisi
Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
Anna tunnustus seitsemälle
Linkitä nämä blogissasi
Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta.

Näitä on ollut ilo lukea teidän muiden blogeista.

Tässä mieleen juolahtaneita asioita

eimissäänjärjestyksessä.

1.

 AMMATINVALINTA ei koskaan ole ollut ihan selvä juttu.

En oikeastaan vieläkään ole ihan varma, mikä minusta tulee isona.

Kaikki haluamani ei tunnu mahtuvan samaan pakettiin, joten pitänee jakautua.

2. 

LAPSET ja perhe vievät suuren osan ajastani tällä hetkellä,

ja ovat elämän ykkösjuttu.

3.

EDELLISESSÄ elämässäni harrastin paljonkin ns. extremelajeja.

Lasten jälkeen extreme on saanut ihan uusia ulottuvuuksia...

4.

OPIN juomaan kahvia vasta pari vuotta sitten Whistlerin Starbucksissa.

Nyt aamukahvi pitää saada, jotta päivä lähtee käyntiin.

Olen Latte-mama ja juon tavallisenkin kahvin joukossa melkein puolet maitoa.

5. 

HARMITTELEN usein sitä,

 että jätin minulle tarjotun lukioaikaisen vaihtarivuoden käyttämättä.

6.

OLEN vaihtelunhaluinen.

Kesällä odotan syksyä ja talvea,

talvella kevättä ja kesää.

En voisi asua yhden vuodenajan maassa.

7.

AJAN tällä hetkellä Volvolla,

vaikka vielä vuosi sitten olin sitä mieltä,

että Volvon ostavat VAIN ne ihmiset,

jotka eivät mitään muuta keksi.

Luulen, että tämä on kiertänyt kaikissa lähes kaikissa lukemissani blogeissa,

joten jos joku ei vielä ole seitsemää asiaa itsestään tunnustanut,

niin haastan Hänet!

Jauhopeukalo

Ellen viihtyy usein puuhailemassa jotain.

Usein se on palikoilla rakentelua,

piirtelyä

tai

pikkuautoilla leikkimistä.

Toisinaan puuhailulla on pieni hinta -

auki vedetty vessapaperirulla,

lattialle levittey lompakko

tai pomolle lähettety multimediaviesti.

Näin tänään:

Ihana UNQ

Tämä ei ole maksettu mainos;) - olen vain varauksettomat ihastunut UNQ-mallistoon. Nyt kun olen kaivanut Ellenin Dino-hatun taas esiin, sen päällepukeminen saa joka kerta hymyn huulille. Dino-hatun lisäksi meillä on yksi tyttöjen kaulaliina ja nyt pohdin, mitä raaskisin tilata ja mille olisi käyttöä. Ida haluaisi myös Dino-hatun ja olen sen hänelle luvannutkin, tosin mietin, että onkohan kohta viisivuotias jo vähän iso Dinoilemaan ja olenkin koittanut taivutella neitiä Kruunuhatun puolelle. Emilille tilaan varmaan Dinon, malli on aivan loistava. Tuntuu, että mitkään kypärähuput eivät istu meidän lapsille, mutta tämä toimii.

Mekot ja hupparit ovatkin sitten asia erikseen. Haluaisin tytöille Pupunen - sarjan mekot, Keijumekot, Keijuhupparit ja niihin housut - kaikki ovat ihania Sydänkäpysarjaa unohtamatta. En vain osaa päättää. Pitänee kysyä isomman neidin mielipidettä, tulee sitten vatteille käyttökin;).

UNQ:n palvelu on myös ensiluokkaista. En valitettavasti ole vielä ehtinyt käymään putiikissa, mutta sähköpostitse avun saa nopeasti ja ystävällisesti. Kaikki toimii muutenkin moitteettomasti.

***

Sain viimeisinä syksyn lämpiminä hetkinä kuvata suloista yksivuotiasta Juuliaa, joka oli kuvausta varten pukeutunut UNQ:n Pupunen mekkoon - ja oli kuvaajankin mielestä syötävän suloinen.

***

Mukavaa viikonloppua:)!

Galna Dagar - äidin kahvihetki

Taas ne tulee - Hullut päivät, Galna Dagar. Lapset ovat päiväunilla ja -levolla - äidin tämänpäivän kahvihetki kuluu kelataisen kuvaston parissa:). Jotenkin tuntuu, että Stockmann vuosi vuodelta toistaa itseään, mutta silti Hulluja Päiviä aina odottaa. En tiedä olenko Hullu. Viime kertoina olen kyllä tehnyt mielestäni hyviä löytöjä.

Joko olette lukeneet kuvastoa, mitä aiotte hankkia?

 Mua miellytti eniten neuleiden runsas valikoima,

 niitä toivottavasti kotiutuu omaan garderobiin.

Villasukilla taisteluun tuubeja vastaan

Kävimme vajaa pari viikkoa sitten taas kerran (jotenkin tosin nämä "kerrat" ovat meneet siinä sivussa, ajatuksella tätä tämä nyt vain on, eikä asiaan ole sen kummemmin kiinnitetty huomiota..) näyttämässä Ellenin korvia lääkärille. Paikalla oli nuorehko kandi, jolle yksivuotiaan korvien tutkiminen oli haaste. Terveen papereita ei neiti saanut, vaan lähetteen terkkarista korvalääkärille.

Viime torstain kävimme sitten korvalääkärillä, samalla ihanalla neisella, joka leikkari Idan kita- ja nielurisat keväällä. Hänkään ei ollut Ellenin korviin täysin tyytyväinen, vaan ehdotti liimakorvan estämiseksi tuubeja. Meillä ei lapsilla aikaisemmin tuubeja ole ollut, vaikka korvatulehdukset eivät vieraita olekkaan. 

Tuubit sinästä ovat ilmeisen hyvä juttu. Ainoa ongelma on uintiharrastuksemme ja innokas sukeltajaneiti.  Ei, sanoin lääkärille, emme ui lasten terveyden kustannuksella, jos tuubit pitää laittaa niin sitten laitetaan. Emme halua, että Ellenille kehittyy liimakorva ja kuulo alenee, kun puheen kehitys on herkimmillään. Saimme kuukauden aikalisän. Lokakuun lopulla korvat katsotaan uudelleen ja jos eivät ole kunnossa, sitten tuubitetaan. 

Sillävälin taistelemme villasukat jalassa tuubeja vastaan.

Neiti nuhanenä tietää myös varsin hyvin, mitä nenäliinoilla tehdään.

Ja ei, en mä valittettavasti usko niihin villasukkiin,

ne pienet sukat vain ovat niin söpöjä.

Suurin osa ajasta meillä viileltään kokonaan ilman sukkia.

Ekat synttärijuhlat

 

Viikko sitten juhlimme pienintä synttärisankariamme.

Lupasin blogata juhlista ja se on vain jäänyt -

lähinnä SURKEAN kuvasadon vuoksi.

Emännöinti ja valokuvaaminen yhtä aikaa ovat

blondille äidille liikaa,

Tällä kertaa yritin olla hyvä emäntä

ja kuvat ovat surkeita napinpainalluksia.

Synttärisankari oli kuitenkin valloittava -

jaksoi hymyillä koko päivän ja kaikille.

Varsinainen synttäripäivä oli perjantai,

ja silloin kävimme vain oman perheen kesken syömässä

ja Ellen sai meiltä lahjaksi

Puppy koiran.

Sunnuntaina juhlittiin sitten

parinkymmenen hengen sukulais- ja kummijoukon kesken.

Tarjoilutkin piti kuvata, mutta sen muistin vasta illalla:).

Tarjolla oli Hellapoliisin mukailluilla ohjeilla tehty suklaakakku ja salaatti pitopöytään,

 sekä Kinuskikissan ohjeilla tehdyt lohivoileipäkakku ja pasteijat.

Kiitos Hedy vinkistä käydä Kinuskikissan sivuilla!

 Lapsille lisäksi nakkeja ja lihapullia sekä jätskiä ja keksejä.

Ellen sai ihania lahjoja.

kummeilta nämä kauniit Pentikin astiat,

Brion uusia palikoita ja palikkalaatikon,

korun ristiäislahjan jatkoksi,

puupalapelin, pehmolelukoiran sekä

KotonaDesingnin pinkin liitutaulun.

Kaunis kiitos kaikille Elleniä muistaneille!  

Eniten harmittaa, etten ehtinyt kuvata synttärisankaria siskon ja sen veljen kanssa.

"Viralliset" ykköskuvat on vielä ottamatta, paikkaan asian silloin.