Meillä on jälleen kerran yhdet eturivin hautajaiset takana - ja toiset vielä edessä ensi viikonloppuna. Eilen saatoimme rakkaan Ukkini kunnioitettavassa iässä viimeiselle matkalleen. En tiedä kuinka usein ihmisille keskimäärin sattuu hautajaisia, meille niitä tuntuu avioliittomme aikana siunaantuneen useammat vuodessa. Jospa tämä nyt kuitenkin olisi vähäksi aikaa tässä.
Koska hautajaisia on ollut, herää tietenkin kysymys, otetaanko lapset mukaan. Muistan melko elävästi aikuisikäni ensimmäiset hautajaiset. Sillä "kokemuksella" en olisi omia lapsiani vienyt mukaan. Nyt tuntuu, että näitä surujuhlia on niin monet takana, että niihin suhtautuu eri tavalla - enemmän luonnollisena osana elämää, niin tuskallista kuin se usein onkin.
Olen sitä mieltä, että hautajaiset kuuluvat myös lapsille, eikä heitä pidä sulkea sieltä pois. Mielestäni heidän kuuluu saada tietää ja kokea - iälleen sopivalla tavalla. Kaikki on tietysti sekä tapaus- että lapsikohtaista.
Meillä siunaustilaisuudessa mukana olivat Ida (5v) ja Emil (3v), Ellen tuli sitten muistotilaisuuteen. Mielestäni on ok ottaa mukaan lapset siunaustilaisuuteen, kunhan heidän kanssaan on ensin keskusteltu asiasta ja kerrottu mitä tapahtuu. Lisäksi lasten tulee osata käyttäytyä - siunaus ei ole oikea paikka opetella kirkossa hiljaa olemista. Isoäitini hautajaisissa Emil oli Ellenin ikäinen ja hän oli myös kirkossa. Ellen ei olisi pysynyt hiljaa. Niin ne lapset ovat erilaisia.
Etiketti ei vaadi (eikä kai ole edes kovin suotavaa) pukemaan lapsia mustaan. Käsittääkseni valkoinen on lapsille etiketin mukaan suotava väri - ei kai kuitenkaan pakollinen..? Kertokaa te, jotka tiedätte. En tiedä olenko väärässä, mutta mielestäni riittää, kun lapset on puettu siististi.
Meillä vaateasian kanssa tuli reissun jälkeen vähän kiire. Kävi ilmi, että Idan mekko oli nyt kerta kaikkiaan liian pieni, muuten neidit olisivat edustaneet samanlasissa mekoissa. Samoin jouduimme pikapikaa hankkimaan sekä Idalle että Ellenille uudet kengät. Etsin mustia, mutta kun mekkokin meni vaihtoon, päädyimme valkoisiin. Arvatkaa vain, oliko tähän aikaan vuodesta vaikea löytää tytöille juhlakenkiä. Ananahan meidät taas pelasti, kiitos:).
.jpg)
.jpg)
Idalla oli siis hennon vaaleanpunainen BBY:n pellavamekko (hiukan kesäinen hätäratkaisu ja Zaran valkoinen bolero sekä valkoiset ohuet leggarit ja valkoiset ballerinat. Emilillä oli H&M:n mustat housut, raidallinen valkopohjainen Hilfigerin paita sekä Timpparin harmaa slipari ja nilkkurit. Ellenillä oli BBY:n liivari, Zaran valkoinen paita ja ohuet leggarit sekä mustat ballerinat.
Ja sitten vähän narinaa vielä poikien juhlakengistä. Mun mielestä niitä EI OLE. Mä inhoan niitä perusjuhlakenkiä eikä purkkaritkaan oikein tällaiseen tilaisuuteen iske. Kesällä meillä mennään häät ja muut paremmissa sandaaleissa tai tennareissa. Nyt nilkkureissa (jotka muuten yritin tummentaa kenkärasvalla ja sainkin niistä mielestäni kivan väriset;).
Kuulisin mielläni kokemuksianne ja mielipiteitänne siitä,
otatteko lapset mukaan hautajaisiin ja
miten heidät puette.
Osanotto menetyksenne johdosta.
VastaaPoistaMeille ei ole sattunut hautajaisia tyttären aikana, mutta olen myös ymmärtänyt niin, että lasten ei tarvitse pukeutua mustiin. Omasta mielestäni lapsillanne oli sopivat vaatteet päällä.
Kyllä mä suomessa ottaisin lapset hautajaisiin mukaan ilman muuta. Kannattan ehdottomasti sitä ettei lapsilta tavallaan "salata" kuolemaa vaan pidetään luonnollisena asiana.
VastaaPoistaTäällä päin maailmaa hautajaiset ovat kovin erilaiset. Ruumis haudataan usein jo samana päivänä, viimeistään seuraavana päivänä eli ei ole aikaa miettiä oikeanlaisia kenkiä :) Surutaloon lappaa väkeä jonoksi asti ja erityisesti naisväki itkee kovin dramaattisesti mikä lapsista on pelottavaa. Itse hautaamiseen osallistuu vain miehet.
Vaatetukseen en muuten osaa sanoa mitään, täällä kun ei erikseen pukeuduta hautajaisiin.
Osanottoni ukkisi menetyksen johdosta.
VastaaPoistaNätisti puit teidän lapset. Etiketin mukaan pieniä lapsia ei edes tulisi pukea ainakaan täysmustaan. Korjatkaa viisaammat, jos olen väärässä? Omassa suvussani on lapsilla ollut paljon valkoista hautajaista, ja meillä oli lapset viimeksi valko-tummansinisissä.
Osanottoni.
VastaaPoistaMeillä lapset tulee mukaan hautajaisiin. Yksi poikkeus on ollut, mieheni ystävä jota lapset eivät olleet tavanneet kuin pari kertaa. Viime toukokuisissa mummoni hautajaisissa en olisi voinut kuvitellakaan, etteikö mummon 13 suomessa asuvaa lastenlastenlasta olisi ollut mukana siunaus- ja muistotilaisuudessa. He kaikki tunsivat mummon ja mummo heidät. Lapset myös näkyivät ja kuuluivat, he ovat lapsia.
Lasten vaatetuksen suhteen olen joustavalla kannalla, etiketistä en tiedä. Minusta siistit vaatteet riittää. En nyt kuitenkaan ihan lähtisi shortsit ja hihaton t-paita linjaan vaikka siistejä olisivatkin :)
Osanottoni ukin poismenon johdosta.
VastaaPoistaMeillä kans ollut melko paljon hautajaisia vimme aikoina. Niitä oli myös paljon kun oli itse pieni. Ja itse oon pienenä aina ollut hautajaisissa mukana. Mielestäni on hyvä ottaa lapset mukaan hautajaisiin ja itse ainakin koen hautajaiset nyt vanhempana helpompina, kun olen kokenut ne jo lapsena.. Myös pikkuveljeni, joka on kuusi on otettu hautajaisiin mukaan ja selitetty, kuinka siellä toimitaan ja mikä tilaisuus se on... Ja hyvin on menyt. Meillä pikkuveljellä on ollut päällä suorathousut ja valkoinen kauluspaita sekä musta kravaatti! Mielestäni se on ollut siisti asukokonaisuus. Ei lapsillä täydy olla mustaa, riittä kun on siistit vaatteet, ei mitään printtimekkoja yms. Vaan juhlavat vaattet.. Teidän lapsilla oli mielestäni todella sopivat ja nätit vaattet hautajaisiin.
Osanotto myös täältä.
VastaaPoistaMielestäni Suomessa tosiaan voi ottaa hautajaisiin lapset mukaan, kun se ei ole kovin pelottava tilanne eli ei paljon nähtävää ja siten hautajaiset säilyvät aika abstraktina asiana. Myöskään en pukisi pieniä mustaan, ehkä joku tumma juttu osana asua olisi ok, kuten nuo pojan tummat housut.
Itse järkytyin tässä aikuisessa iässäkin vielä, kun tajusin olevani keskellä hautajaisia tuolla miehen kotimaassa. Oltiin kävelemässä temppeleiden vieressä, kun tuli hirveä haju. Ja siellä sitä sitten oltiin keskellä polttohautajaisia. Ne kun ovat ihan julkiset kaikille, joka paikalle sattuu. Onneksi lapset eivät tajunneet. Ja niin, toisille ihan arkipäiväinen juttu - mutta kyllä lapset vielä tuossa alle koulikäisenä haluan säästää tällaisiltä elämän mietinnöiltä, kun ei ole muita hautajaisia tullut vastaan.
Osanottoni menetyksesi johdosta.
VastaaPoistaMeillä on myös ollut hautajaisia aivan liikaa muutaman viime vuoden aikana. Lapset ovat olleet mukana jokaisissa, koska poisnukkuneet ovat olleet läheistä sukua. Mustaa ei meilläkään puettu lasten päälle. Minusta hautajaisiin sopivat lapsille periaatteessa mitkä tahansa siistit vaatteet, kunhan eivät ole ihan riemunkirjavia.
Lasten läsnäolo hautajaisissa tuo mielestäni hyvin esille elämän kiertokulun, tai miksi tätä nyt haluaakaan nimittää. Pienet lapsethan eivät välttämättä ymmärrä mistä tilaisuudessa on kyse, ja leikkivät ja nauravat aivan yhtä innokkaasti kuin normaalistikin. Pienten lasten hälinä onkin hautajaisissa jotenkin lohduttava ääni, ja muistuttaa siitä että elämä jatkuu, surusta huolimatta.
Meilläkin lapset ovat olleet mukana hautajaisissa, jos kuollut on ollut läheinen. 6 - 14v lapsilla taitaa olla käytynä neljät hautajaiset. Yhdet niistä ortodoksiset, joissa arkku auki, mutta ei sekään lapsista ollut mitenkään järkyttävää. Itse olen lapsena ollut monissakin hautajaisissa ja niihin on aina suhtautunut luonnolisesti. Kuolema kuuluu osana elämään. Sitä paitsi hautajaiset ovat nykyisin monesti ainoita tilaisuuksia, joissa tapaa sukulaisia.
VastaaPoistaMeillä on ollut tämä lasten hautajaisiin tulo näinä päivinä pinnalla. Lapset olivat mukana viimme talvisissa iso mummunsa hautajaisissa, puettuna ruskeaan ja valkeaan. Nyt emme ota lapsia, eikä kukaan muukaan hautajaisiin tuleva ota, kun vainajalle itselleen ei suotu lapsia - ei tosi läheisiä lapsia ole. Nyt haudataan enoni, joka lähti täältä voisiko sanoa kesken.
VastaaPoistaLämmin osanottoni.
VastaaPoistaAsia on kovinkin tuore täälläkin, kun paappani kuoli reilu kuukausi sitten. Otimme lapset mukaan hautajaisiin. Siunaustilaisuus sujui hyvin, kun olin etukäteen kertonut tytöille, mitä tulee tapahtumaan. Kaikki istuivat rauhallisesti ilman ylimääräisiä hömpötyksiä. Muistotilaisuudessa meno olikin normaalimpaa, mutta se ei ketään haitannut. Jotenkin se lasten ilo ja nauru vapautti muitakin, ja olisi paappakin sen suonut :) Ihanat luhlat, tuumasi Fannu kotiin lähtiessä.
Tytöt olivat pukeutuneet marjapuuronvärisiin neulemekkoihin, mustiin paitoihin ja mustiin sukkiksiin. Sopivan hillityt ja juhlavat. Teidän lapset ovat hyvin sopivissa vaatteissa, kauniisti sointuvat toisiinsakin.
Aikoinaan olimme miehen mumman hautajaisissa kaksosten ollessa reilun vuoden ikäisiä. Itse ajattelin ensin, ettei lapsia kehtaa viedä kirkkoon riehumaan. Miehen isä (jonka äidin hautajaiset olivat) sanoi kuitenkin, että lapset ilman muuta siunaustilaisuuteen mukaan ja yhtään ei tarvitse piitata, miten paljon juoksevat ja hömpöttävät. Siellä neitoset juoksivat pitkin kirkon käytävää, ketään ei tuntunut haittaavan.
Minusta kuolema on yhtä suuri osa elämää kuin itse eläminenkin. Mutta se voi olla lapselle jotenkin pelottavaa...Minusta on ok ottaa lapset hautajaisiin, varsinkin kun kyseessä vanhemman ihmisen hautaaminen.
VastaaPoistaMutta nuoren kuolema on aina traagisempaa...nuori serkkuni kuoli rajussa kolarissa ja tästä vuoden päästä hänen siskonsa teki itsemurhan. =( Eli molemmat niin kauhean raskaita hautajaisia, en halunnut lapsia sinne. Tiedän että oli oikea päätös.
Meillä ei ole onneksi ollut hautajaisia yli 10 vuoteen. Mutta ilman muuta ottaisin lapset mukaan.
VastaaPoistaVaatteista, Inka on jo niin iso, että mustaa päälle, pienemmälle lapselle mitä tahansa siistiä ja hillittyä.
Nuo Anringon mainitsemat tilanteet, en minäkään niihin ottaisi pieniä lapsia, ovat varmasti tavattoman raskaita isommillekin.
VastaaPoistaOsanottoni.
VastaaPoistaMeillä on Sofia ja Henri olleet pienempänä vaarin hautajaisissa ja Sofia isompana setäni hautajaisissa Saarenmaalla. Nuo olivat kyllä minun elämäni kamalimmat hautajaiset, arkku oli auki kirkossa koko toimituksen ajan ja vainajaa käytiin koskettelemassa koko toimituksen ajan. Hautausmaalla arkun laskun jälkeen kuoppa täytettiin itse lapioiden. Muistotilaisuudessa pappi skoolasi vodkalla ensimmäisenä ja sanoi, että nyt on surut surtu. Siis täysin erilaiset hautajaiset mihin täällä Suomessa on totuttu.
Tutun hautajaisissa Niklas ei nyt syksyllä ollut mukana, mutta lähisukulaisten hautajaisiin ottaisin mukaan.
Kauniisti teidän lapset oli puettu ja en itsekään vielä laittaisi Niklakselle mustaa. Isommille teineille kylläkin.
Osanottoni.
VastaaPoistaMeillä ei pienimmät lapset ole olleet vielä kertaakaan hautajaisissa. Heidän olemassaolon aikana on ollut vain yhdet hautajaiset ja sinne mentiin miehen kanssa kaksin, koska kyseessä ei ollut lapsille tuttu henkilö.
Mutta siis lähempien sukulaisten hautajaisiin ottaisin lapset kyllä ehdottomasti mukaan. Olen itse kokenut alle kouluikäisenä vuoden sisällä neljät hautajaiset (isän setä, mummu, pappa ja oma isä) enkä itse silti ainakaan muista, että noista tilaisuuksista olisi jäänyt mitään kurjia muistoja. Tai no emmä kyllä oikein muista niistä ajoista muutenkaan mitään. Kai se on varmaan joku psyyken suojareaktio...
Kuvista päätellen meilläkään ei äiti pukenut meitä lapsia mustaan. Valkoista ja vähän tummaa violettia. Nyt ajatellen teini meillä ehkä pukeutuisi mustaan (omasta halustaan) mutta pienempiä lapsia en mustaan pukisi.
T:T
Osanottoni.
VastaaPoistaToistaiseksi ei ole tarvinnut miettiä lapsen ottamista hautajaisiin. Itse olin vajaa kouluikäisenä mummini hautajaisissa puettuna valkoiseen ja ruskeaan.
Olen itse ollut oman serkkuni hautajaisissa niin rikki, että sellaiseen tilanteeseen miettisin lapsen mukaan ottamista ihan sen takia, jos en itse pysyisi kasassa. Muuten pienetkin lapset voivat mielestäni osallistua omaisten hautajaisiin.
p.s. Ja pienille pojille EI ole juhlakenkiä. Pari kesää menty kivemmilla kumitossuilla ja umpinaisemmilla nahkasandaaleilla. Mitään isoja juhlia ei ole ollut ja poika siis ollut taaperoikäinen.
Höh, multa katosi kaksi ekaa viestiä.
VastaaPoistaLämpimät osanottoni minultakin, Tanja.
Siis riippuisi siitä, kenen hautajaiset olisivat kyseessä. Lähisukulaisen hautajaisiin ottaisin lapset ehdottomasti, mutta en ehkä lapsille vieraamman ihmisen hautajaisiin.
Lämmin osanottoni.
VastaaPoistaMeillä ei ole lapsille sattunut kuin yhdet hautajaiset - ne sitten sitäkin kamalammat, nimittäin isänsä hautajaiset. Lapset oli mukana. Puettuna siisteihin, mutta ei mustiin vaatteisiin. Eivät kyllä osanneet ns. käyttäytyä hautajaisissa kun olivat niin pieniä: 3v. 1v8kk ja 4kk ikäiset. Mutta luonnollista tietenkin, että isänsä hautajaisissa olivat siitä huolimatta. Eikä kellään ollut mitään sanomista lasten käyttäytymisestä noissa hautajaisissa.
Noiden hautajaisten jälkeen ottaisin lapset mukaan mihin vaan hautajaisiin. Kuolema on heille nyt niin luonnollinen osa elämää, että ei siinä heille ole enää mitään ihmeellistä.
Lämmin kiitos teille kaikille myötäelämisestä.
VastaaPoistaOn totta, että suomalaiset hautajaiset ovat erilaiset kuin monessa muussa maailmankolkassa ja lapsille ehkäpä helpommat. Ainakin verrattuna siihen, että arkku on auki, ruumista poltetaan tai aikuiset itkevät joukolla hysteerisesti. Mutta kukin tavallaan - kai.
Olen samaa mieltä myös siitä, että vanhan ihmisen poismeno on helpompi ymmärtää kuin nuoren. Samoin on meillä aikuisilla ja näin myös nuorten hautajaisissa aikuistenkin voi olla vaikea pysyä kasassa ja tilaisuus on todella raskas, kuten Anrinko kirjoitti. Silloin munkin mielestä lapset on parempi jättää kotiin.
Kiva kun jaksoitte kommentoida tähän raskaaseenkin aiheeseen. Olen positiivisesti yllättynuyt kommenteistanne, luulin, että suurin osa on sitä mieltä, että hautajaiset eivät kuulu noin pienille lapsille (jotenkin tuntuu, että meidän lapset on viime aikoina olleet suvun ainoita, jotka hautajaisissa oovat olleet ja muut on jätetty kotiin..).
Lämmin osanotto kaikille viime aikoina rakkansa menettäneille. Sadulle erityisesti kovasti voimia, olet tainnut kokea menetyksistä raskaimman, tippa tuli silmään kommenttiasi lukiessa.
Osanottoni, Tanja.
VastaaPoistaOttaisin ja olen ottanut lapset mukaan hautajaisiin tilanteen mukaan. Työtoverin hautajaisissa olen ollut yksin toisen työkaverin kanssa.
Esikoinen oli toisen isoäitinsä hautajaisissa jo 2 kk:n ikäisenä. En muista yhtään, mitä hänellä oli päällään, pitäisi katsoa valokuvista. Todennäköisesti jotain valkoista. Kuusikymppinen anoppinen menehtyi täysin yllättäen, ja tilanne oli traumaattinen meille kaikille.
Viime syksynä lapset olivat mukana kummitätini hautajaisissa, ja hyvä niin. Siitäkin huolimatta, että ehille pahinta oli varmasti nähdä minun suruni. Nuoremmalla oli tummansininen villakangasmekko, valkoinen paita ja sukkikset. Vanhemmalla oli joulujuhliin hankittu musta lyhythihainen samettimekko (halusi itse juuri sen mekon joulujuhliin) ja valkoinen neuletakki. Molemmille hankittiin mustat juhlakendät, ja se oli tytöillekin yllättävän vaikeaa, vaikka niiden sesonki oli parhaimmillaan. Neljä vee sai Kavatin lakerikengät, mutta seiska veen kossa joka ainoassa Suomessa myynnissä olleessa parissa oli valmistusvirhe, jalkaa hankaava paksu sauma sisäpuolella. Muista löydetyistä lesti ei sopinut, ja lopuksi jouduin ostamaan tyttären iloksi, mutta omaksi kauhukseni samettipintaiset korkkarit, ei kovin korkeat kuitenkaan. Vasta myöhemmin keksin, että Vincentin mallistossa on kaikenlaisia juhlakenkiä joka koossa, suosittelen tutustumaan.
Vaatteet eivät ole se tärkein juttu hautajaisissakaan, ja lasten kohdalla on enemmän joustoa. Itse kiinnitän huomiota myös ulkovaatetukseen.
Niin, siis rakas anoppini, ei anoppinen...
VastaaPoistaOsanottoni Tanja!
VastaaPoistaMielestäni lapset voivat hyvin olla hautajaisissa mukana kunhan tietävät mistä tilaisuudessa on kyse, eli että asiasta on puhuttu.
Ja mitä sitten tulee muistotilaisuuteen niin senhän tarkoitus on muistella poisnukkunutta ja aika kyllähän muistoihin mahtuu niin paljon iloisia asioita että siellä voi ja kuuluukin olla jo myös iloisuutta.
Mitä sitten tulee lasten vaatetukseen (ja myös aikuisten) niin ei varmasti kukaan "käske" meidän aikuistenkaan pukeutua mustaan, mutta kyllä se tuntuisi oudolta jos vaatteet olisivat kirkkaan värisiä ja sama pätee myös lapsiin. Sun lapsilla oli oikein sopivat vaatteet.
Osanottoni.
VastaaPoistaPompiista löytyy poikien juhlallisempia kenkiä. Nauhallisia "miesten kenkiä", sellaisia kuin isilläkin. Lakeria ja tavallista. Sieltä löytyi myös upeat tumman harmaat ulsterit pojille. Myös pienille.
Kiitos Viotelle, Katja ja viidenaiti.
VastaaPoistaPitää taas poiketa Pompiissa, kun olemme seuraavaksi nurkilla...