Paluu Åreen - ja sitten kohti kevättä

Ennen lopullista hyvästijättöä tälle talvelle vielä paluu hetkeksi hiihtolomaan ja Åreen. Ajattelin tätä lähinnä teille, jotka mahdollisesti suunnittelette jo tulevaa hiihtokautta perheen kanssa - ja toisaalta teille jotka odotatte kesää ja olette samaa mieltä kanssani siitä, että saisi tulla jo; Katsokaa, tilanne on ollut paljon pahepi ja lunta on ollut PALJON. Kyllä se sieltä tulee!

Olemme hiihdelleet Åressa lukuisia kertoja, yksin, kaksin ja nykyisin sitten lasten kanssa. Mielestäni kohde loistaa helppoudellaan, siisteydellään ja toimuvuudellaan. Hyppy laivaan ja ajo perille. Myös paikan päällä kaikki toimii hyvin ja helposti - kuten nyt Ruotsissa yleensä ;). Rinteet eivät ole alppien veroisisa, mutta tämänhetkiseen tasoomme juuri niitä oikeita ja kuitenkin mielestäni monipuolisempia kuin Suomen lapissa. Lisäksi hiihtoloma-aikaan Åressa on keskimäärin vähemmän pakkasta kuin pohjoisempana. Tänä talvena pohdimme pitkään myös alppivaihtoehtoa, mutta hinnan lisäksi ratkaiseva tekijä oli juuri Åren helppous myös rinteiden osalta - totesin etten halua lähteä keski-Eurooppaan viikoksi pelkäämään, kenet lapsista hävitän tai kuka laskee jonkun jyrkänteen yli.

Åre ainoa miinus on sää. Tästäkin asiasta tosin esim. työkaverini oli täysin päinvastaista mieltä. Olen ollut Åressa lähes jokaisena talven kuukautena ja aurinkoiset päivät ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Sen sijaan tuulta, sumua ja vesisadetta on riittänyt enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Huippuhissit ovat usein kiinni kovan tuulen vuoksi tai huipulla on vähintäänkin niin pilvistä, ettei sinne ole mitään järkeä mennä. Tämä vuosi teki ainakin osittain positiivisen poikkeuksen. Parina päivänä aurinko paistoi (ja näinä päivinä kamera oli tietysti kämpillä:/ ), vettä ei satanut kertaakaan ja tuulikin lähes loisti poissaolollaan. Sumua oli ja luntakin tuli, mutta hiihtäminen oli joka päivä mukavaa ja nautittavaa.

Åre jakaantuu neljään erilliseen alueeseen. Åre by ja Björnen ovat hiihdettävissä keskenään, myös lasten kanssa, Duved ja Tegefjäll hiihtobussimatkan päässä. Olemme aikaisemmin asuneet sekä Åren keskustassa että Björnenissä. Aikuisporukalla matkustaville suosittelen kylää ehdottomasti, mutta yhtä kiva on Björnen lapsiperheille. Toki jos esim. perheessä on niin pieniä lapsia että joku aikuisista on kämpillä pienten kanssa voi kylä olla parempi vaihtoehto saada päivät kulumaan ja toimii hiihdon kannalta hyvin myös lasten kanssa. kylästä löytyy ihanien putiikkien lisäksi myös Holiday Clubin kiva kylpylä, suosittelen. Olimme taas vaihteeksi varauksinemme niin myöhässä, että valinnanvaraa ei juuri ollut. Onnistuimme kuitenkin loppujen lopuksi saamaan Björnenistä huippukivan mökin. Björnenin positiivinen puoli on lisäksi se, että lähes joka paikasta pääsee suksilla rinteeseen ja pois. 

Lapset alkavat pärjätä hienosti itsekseen ja toisiaan auttaen,

ihan huippua!

Loppukaudesta Himoksella Ellen opetti kuusivuotiasta kaveriaan

kulkemaan kanssaan ankkurihissillä ;).

Sekä Björnenissä että Tegefjällissä on kivoja metsäreittejä

ja lastenrinteitä sekä ohjelmaa lapsille.

Ei niin pientä metsäreittiä, putkenpätkää tai hyndää olekaan,

etteikö niihin pitäisi koukata - varsinkin pienten poikien.

Taas tuli itsekin kierrettyä puu jos toinenkin -

ja mitä isot edellä, sitä pienet perässä - vai toisinpäin?!

Kuten mainitsin, luntakin satoi.

Ja puuterilaskuharjoitteluhan kannattaa

 alottaa esimerkiksi neljävuotiaana...

Ei, äiti EI pakottanut... 

 Tauot ♥.

Kaakaota, kaakaota, kaakaota.

Omia lapsiaani en ainakaan minä pysty arvioimaan objektiivisesti,

joten en osaa heidän laskutaitojaan kauhesti vertailla.

Kaikki ovat olleet suksilla parivuotiaasta, joten kokemusta on 

Ellenilläkin jo pari vuotta. Ellen myös ilmoitti, että vauvat käyttävät valjaita,

hän ei. Neiti selviytyikin kaikista rinteistä ihmeen hyvin, ei nyt tietysti ihan muiden tahdissa. 

Loppuviikosta neidillä iski selvä väsy, joka ilmeni teatraalisina kaatumisina :).

Lapsista Emil on selvästi näissä vauhtilajeissa varmin, rämäpäisin ja kokeilunhaluisin -

joka tietysti myös kehittää eniten. Rapatessa luonnollisesti myös roiskuu...

Kabiinit ovat laspille jostain syystä The Hiihtohissit.

Mihin tahansa pikkupaikkaan menemme hiihtamään,

 ensimmäinen kysymys on, löytyykö  kabiini :).

Tällä reissulla ajelimme myös huipulta alas kabiinilla,

sen verran kehno oli näkyvyys...

 Juodaanko teillä limsaa?

Tytöt joskus urheasti yrittävät puolikkaan hörpyn,

mutta kuinka onnelliseksi voi pieni mies tulla pukillisesta Fantaa  ♥

Vahdoimme autoa juuri ennen reissua ja

 lapset eivät olleet uskoa satumaista tuuriaan,

kun kävi ilmi,

 että uudessa autossa on integroidut dvd-soittimet kuulokkeineen

(kuulokkeita tosin oli vain kahdet, mutta ihmeesti niilläkin pärjättiin ;).

Ainakin meillä lapset voivat istua kevyesti 8h dvd:tä tuijotten -

taukoja katselussa tosin välillä pidetään aikuisten toimesta.

Nyt heipat talvelle ja kohti kesää, eikö?!