Terkkuja sirkussynttäreiltä

Viisivuotiaan kaverisynttäreitä on juhlittu - kertaalleen taas Sirkuskoulussa. Synttäripaikan vietosta keskusteltiin. Ellenein toiveissa oli HopLop tai LeafArena ja lupasin kartoittaa hintoja. Osoittautui, että reilun kymmenen hengen porukalla synttärit noissa em. paikoissa tulisivat kustantamaan n. 250€. Hinta ylitti kipurajan. Molemmat ovat toki kaupallisia yrityksiä ja ymmärrän, että kuluille pitää saada katetta, mutta samalla hinnallahan veisin lähestulkoon koko porukan päiväksi huvipuistoon?! En missään nimessä tuomitse LeafArenaa tai HopLopia, molemmissa on juhlittu kavereita ja aina on ollut kivaa! Kotisynttäreistäkin meillä puhutaan säännöllisesti ja synttärit saa miellään pitää kotona. Kuten kuitenkin useassa sivulauseessa on tullut ilmi, remppamme on vielä niin kesken, että olin iloinen kun paikaksi valikoitui joku muu kuin oma kotimme. Niinpä synttäreiden paikaksi valittiin - jälleen kerran Turun Sirkus. 

Sirkuskoulu on tällä hetkellä evakossa Kupittaan urheiluhallin juoksuputkessa ja tila siellä toimi kohtuullisesti. Kahden viikon päästä evakkopaikka muuttaa kuulemma Alfaan ja Lintulan remotin pitäisi olla vuodenvaihteessa valmis. Odotan mielenkiinnolla, miltä näyttää remontoitu Sirkuskoulu. Kaikki paikassa joskus käyneet nimittäin tietävät, että sanoin on vaikea kuvailla tilan surkeaa kuntoa ja epäsiisteyttä. 

Sirkussynttäreiden - niin omien kuin kavereidenkin jäljiltä lapset ovat aina olleet iloisia ja hyväntuulisia. Heillä on ollut kivaa ja tekeminen on mielekästä, ohjaajat ehdottomasti ammattitaitoisia, kärsivällisiä ja lasten kanssa hyvin toimeentulevia. Sen sijaa toivomisen varaa jättävät sekä ohjaajien täsmällisyys että tilojen siisteys. Uskallan sanoa, että JOKA KERTA ohjaaja on ollut sovitusta muutaman minuutin myöhässä (piinallisia minuutteja täpinässä olevan syntärisankarin ja tämän kavereiden kanssa..:) ja erittäin pienellä panostuksella siisteys nousisi muutaman pykälän ja synttäritarjoilut sujuisivat jouhevammin. Tarjoiluista paras esimerkki on juotava - jota luonnollisesti pitää olla tarjolla koko ajan. Sekä vanhassa paikassa että varsinkin nyt, vesipiste on kaukana ja mehun kantaminen pienellä kannulla on aikaavievää. Pieni maininta tästä nettisivuille, ja mukaan voisi ottaa oman ison vesitonkan tai - mikä vielä parempaa, sellainen voisi olla järjestäjän puolesta lainattavissa (toki tällä kokemuksella asia pitäisi jo ymmärtää itsekin ;). Samoin pöytä tuoleineen ehkä helpottaisi lukuisten mehumukien kaatumista ja syömistä muutenkin. Sirkuslaiset lienevät sen verran boheemia porukkaa, että nämä miinukset selittyvät sillä - ja kuten sanottu korvaavat ne kyllä hyväntuulisuudellaan ja ammattitaidolla. Ohjaajat ovat myös varsin joustavaa porukkaa monessakin suhteessa. Tällä kertaa joustettiin ajan suhteen. Lahjojen avaaminen meni reilusti yliajalle, mutta saimme olla rauhassa.

Sirkuskoulu yhdellä ohjaajalla maksaa 110€ ja kahdella 160€. Jos perheessä on vähänkään liikunnallisia aikuisia, mielestäni yksi ohjaaja on tarpeeksi n. 10-15 hengen ryhmälle. Toki jos kyseessä on erittäin vilkas porukka, niin lisäohjaajat tai ainakin valvovat aikuiset ovat tarpeen. Ja toki useampi ohjaaja ehtii opastaa lapsia tempuissa paremmin, mikä ainakin vanhempien lasten kohdalla on kiva. 

Tämäkään juhla ei ollut poikkeus, "oli melkoisen kivat synttärijuhlat", totesi Ellen. Maksajan Vanhemman mielestä hina-laatusuhde on kohdallaan ja uskallan edelleen suositella Sirkussynttäreitä turkulaisille.

Ennen temppuilemaan pääsyä pidetään lyhyt opastus - mitä saa tehdä ja mitä ei. Säännöt ovat melko tiukat, mutta se on turvallisuussyistä ymmärrettävää.

Elleniä huoletti etukäteen eniten, onko trampat saatu mahtumaan väliaikaistiloihin. Huoli oli turha, juoksuputkesta löytyi kolme tramppaa ja ne taitavat edelleen pihatramppojen yleistymisestä huolimatta olla lasten suosikki. Trampoille oli meidänkin porukalla jonoa.

Uutena juttuna urheiluhalli mahdollisiti Rhönrad-renkaat. Nämä ovat hauskoja pelejä ja lapsetkin pääsivät niitä kokeilemaan ohjaajan avustuksella. Itse olen näitä joskut muutama vuosi sitten testannut ja  ovat superhauskoja aikuisillekin - kokeilkaa jos tilaisuus tarjoutuu!

Vakiotilasta poiketen ylätrapetsit puuttuivat. Sen sijaan paikalla oli rengastrapetsi ja tavallinen, matalahko trapetsikeinu. Nämä toimivat ehkä jopa tällaisessa tilaisuudessa paremmin kuin korkea trapetsi. 

Vakkarisirkuskoulussa ei myöskään ole ollut näitä liinoja (millä nimellä niitä kutsutaan..?!). Nämä olivat varsinkin vähän vanhempien vieraiden suosiossa.

Tarjoilut tarjoiluastioineen ja lautasineen & mukeineen tuodaan paikanpäälle itse. Tämä sopii ainakin meille hyvin. Tällä kertaa mentiin todella perussetillä: mehua, raffeleita, keksejä, karkkia ja coctailpiirakoita. Niin monta kertaa mun väkertämät pikkupitsat tai porkkanatikut ovat jääneet syömättä, että en enää yritä ;) . Ja syömisen lomassa sankari avasi lahjansa. Ellen sai jälleen aivan ihania lahjoja, kiitos ♥.

♥ LÄMMIN KIITOS KAIKILLE PIENILLE JUHLIJOILLE ♥

 ... JA ANTEEKSIPYYNTÖ TEILLE VANHEMMILLE AIKATAULUN VENYMISESTÄ :).