Ready for school

Poikien juhlakengistä on ollut puhetta monissa blogeissa ja monta kertaa. Asia on taas ajankohtainen - ja olen samaa mieltä kuin aikaisempinakin kesinä ;). Mielestäni pikkupojat menevät nämä kesän kevyemmät juhlat hyvin siisteillä tennareilla (, joiden mun kieroutuneen ajatusmailman mukaan tulee olla valkoiset..).  Meillä ei vielä niitä siistejä tänä keväänä ollut ja kannoin kotiin Emilille valkoiset Converset ajatellen ilahduttavani häntä. 

Kävikin päinvastoin, Emil ei ollut ollenkaan varma tykkääkö niistä vai ei - taisi raukka luulla että ovat tyttöjen kengät, kun äidillä on sellaiset ja tytöt ovat niitä kinunneet. Vasta kun vakuuttelin, että 80% koulun pojista kulkee näissä (myöhemmin jouduin tarkistamaan näkemykseni ja toteamaan, että 80% YLÄkoulun pojista) taipui Emilkin ajatukseen kengistä ja jalkaan ne saatuaan olikin tosi tyytyväinen. Enkä muuten äkkiseltään keksi vaatetta tai asustetta, joka olisi enemmän unisex kuin valkoiset Converset. Eriäviäkin mielipåiteitä tosin saa esittää.

Huono puoli näissä pikkupoikien valkoisissa kengissä on tietysti se, etteivät ne ihan valtavan kauaa ainakaan meidän tapauksessa pysy valkoisina. 

Tiedättehän, kun ollaan lähdössä bileisiin ja sanot että "mene ulos odottamaan, tuun ihan just" niin pienet pojat sen enempää kuin tytötkään eivät seisoskele oven takana odottamassa, vaan tapahtuu jotain kohtuullisen siistiä kuten yläkuvassa tai sitten jotain katastrofaalista. Ja jos sotkeentuminen ei tapahdu ennen lähtöä tai juhlien aikana, niin viimeistään kun tullaan kotiin pitää johonkin kurakasaan loikata.

Säännöllinen pesukoneessapyörittely kenkien puhtaanapitoon luonnollisesti auttaa. Itse käytän valkoisiin puuvillatennareihin peruspesun lisäksi myös kloritea ja puhdasta melko puhdasta tulee.

***

Tällä viikolla on taas vietetty päiväkodin ja koulujen kevätjuhlia ja lähetetty eskareita koulutielle eri puolilla Suomea. Koskettavia ja jännittäviä tilaisuuksia, ainakin meidän perheessä. Emil itsekin on ollut jotenkin tosi haikeilla mielin, on viettänyt ihan huippueskarivuoden. Turkuun muuttomme jälkeen Emil ja Ellen aloittivat englanninkielisessä leikkikoulussa ja varsinkin Emilin kielenoppiminen on ollut ihan huikeaa. Tätä en laittaisi geenien piikkiin, vaan kunnian ansaitsee yksi parhaista opettajista, joilla on käsittämätön taito saada lapset omaksumaan kieltä.

Leikkikoulun tavan mukaan kevätjuhlassa esiintyivät ensin pienemmät leikkikoululaiset Ellen heidän mukanaan ja lopuksi eskareille oli hieno "graduation". He saivat asiaankuuluvat graduate capit ja heidät potkittiin ulos eskarista suurella saappaalla. Saimme tietysti myös kuulla kyyneleet silmiin nostattavan Kisu Pikkukuu pakkaa "... lähden maailmalle, suuren taivaan alle..." esityksen. Ja ihanastihan nuo isotpienet eskarit kaiken hoitivat.

Nyt sitten viimeiset rutistukset koululaisilla vielä tällä viikolla ja kesäloma voi alkaa! Nautitaan auringosta, vedestä, lämmöstä, siitä että ovia ja ikkunoita voi pitää auki, tuoreista mansikoista, kesämerestä ja kaikista ihanista kesäjutuista. Tätä on NIIN taas kaivattu!