Kuvat ovat mustavalkoisia, koska mökin sisustus on _hieman_ liian kirjavaa mun makuun...:)
Tiedättättehän ne lapset, jotka pyytävät ja pyytävät päästä nukkumaan. Niillä on joskus sellaiset vanhemmat, että ne vain valvottavat niitä väkisin - vaikka mikä olisi. Nukkumaan EI SAA mennä. Ja sitten käy niin, että niiden on pakko nukkua siinä, missä sattuvat olemaan...
.jpg)
Jep. Ei sellaista kai oikeasti ole. Meilläkin ongelma on vähän päinvastainen (joten ei tarvitse ihan vielä ilmoittaa alstensuojeluun..), ja kaipaisinkin vertaistukea aiheeseen. Nukkuminen illalla eikä päivällä kuulu Ellenin suosikkeihin, ei kotona, ei päiväkodissa, ei mökillä, ei kylässä, ei kärryissä - eipä juuri missään.
Päiväkodisssakin tämä on noussut kynnyskysymykseksi. Ida raportoi iltapäivisin jo ennen hoitajia isojen puolelta, jonne temperamenttinen huuto läpi päiväkodin kuuluu, että "Ellen ei taaskaan halunut nukkua".
Autoon neiti nukahtaa helpoiten, mutta sielläkin sinnittelee usein pitkään. Eikä ole kerta eikä kaksi kun neiti on viimein taistelussa väsähtänyt, mutta istualleen. Päiväunille nukuttamisessa menee helposti tunti, Ellen huutaa lähes hysteerisesti, ette halua nukkua. Samoin on usein illalla. Päivisin, jos hän selviää taisytelusta voittajana eikä ole nukkunut, käy usein kuvan kaltaisella tavalla viimeistään lastenohjelmien aikaan.
Mitään erityistä ei nukkumaan mennessä ole sattunut, eikä juttuun pitäisi muutenkaan liittyä isoja elämän- tai muita muutoksia (tämä alkoi siis jo ennen päiväkotia..). Nukkumis- ja nukuttamisvinkkejä otetaan siis kiitollisuudella vastaan. Käytössä tai kokeilussa ovat tai ovat olleet jo rutiinit, iltasatu, väsyneenä nukkumaan, ei niin väsyneenä nukkumaan, vieressä olo, pieni huudatus, kärryttely, unikaverit - no, nämä tavalliset. Kun neiti nukahtaa, yöt sujuvat yleensä suht hyvin - kerran tai pari saattaa herätä.
.jpg)
.jpg)
Viime yönä saatui hauska juttu. Meillä on yläkerrassa makkarit sekä telkkariaula/olkkari. Heräsimme klo 02.01 siihen, että yläkerran telkkari oli päällä. L meni katsomaan, mitä on tekeillä, ja edellämainittu neiti nukkui sohvalla kaukosäätimen vieressä... Ja siis sänkyyn hän oli nukahatnut ja nukkui siellä kun menimme nukkumaan. Mitähän tuleman pitää ensi yönä?
Heippa!
VastaaPoistaMeillä taitaa olla samanikäiset kuopukset, mun tyttö tulee kaksi syyskuussa. Meillä vähän sama homma ajoittain. Nukkuminen on sou laast siison.
Tyttö oli jo vauvana huono nukkumaan, ja eka vuosi menikin jokseenkin "tissillä". Se oli melkeinpä ainoa paikka jossa lapsi nukkui.
Vuoden iässä nukkuminen alkoi paremmin maistua ja arvaa vaan oliko luksusta kun lapsi saattoi nukkua jopa tunnin päiväunet! Tänä kesänä tilanne on ollut se, että tyttö on aika hyvin nukkunut päiväunia sisällä, pisimmillään jopa 3 tuntia. Mutta on ollut niitäkin päiviä, kun itse olen havahtunut sängystä ja lapsi on jo aikapäiviä sitten kadonnut makkarista omiin touhuihinsa.
Keväällä alkoi hoito päiväkodissa. Sielläkin nukkuminen isossa huoneessa, sängyssä ja muiden joukossa oli aluksi hankalaa. Avuksi otettiin vaunut, joissa tyttö nukkuikin jopa parin tunnin unia. Nyt kun hoito on taas kesän jälkeen alkanut, on kolmen hoitopäivän saldo ollut se, että kahtena päivänä on nukuttu puoli tuntia ja yhtenä ei ollenkaan. Lapsi ei kuitenkaan hereillä ollessaankaan ollut huutanut, vaan köllötellyt punkassaan hiljaa ja katsellut. Olen ymmärtänyt, että nukkumisesta ei sitten kai tehdä päiväkodissa ongelmaa, mistä olen erittäin onnellinen.
Meillä isommat lapset on jättäneet päiväunet pois parin vuoden iässä. Tosin olivat silloin kotihoidossa, eli ei aikaisia aamuherätyksiä hoitoon lähtöä varten ja toisaalta tapahtui juuri tätä pikku kakkosen ääreen nukahtelua.
Eipä tästä sinulle uuri neuvoja tirise, mutta ainakin se tieto, että täältä löytyy toinen tirppana, joka ei niin helpolla unille sammu. Ihanaa elokuuta!
Suloinen nukkuja.
VastaaPoistaMeillä on iltasatu auttanut, vaikka välillä Nikke keksii kaikkea muuta tekemistä kuin nukkumista. Mutta joo, harvoin tuo ihan itse menee illalla nukkumaan, päiväunille välillä kylläkin ihan oma-aloitteisesti. Meidän isompi poika kyllä meni ihan itse pienenä nukkumaan joka ilta klo 19, päiväunille meni kun väsytti. Oli välillä jopa estettävä, ettei mennyt liian aikaisin nukkumaan (heräsi kylläkin joka aamu klo 05.30...). Vanhempaa tyttöä saa vieläkin komentaa nukkumaan, kun ei millään menisi ennen aamuyötä... Oli myös lapsena vaikea saada nukahtamaan. Joten ei musta tainnut kauheasti apua olla, totean vain että meillä jokainen lapsi on ollut erilainen nukkuja ja nukutettava.
Voih, kuulostaa tutulta. Edelleen Ronja lähes 7 v kukkuu iltaisin aivan liian pitkään, päiväunet jätti hoidossa pois jo vähän liiankin aikaisin ja kiukku oli samaa kuin teillä Ellenilläkin. Öiset heräämiset ovat suurimmalta osin jääneet pois n. 5 v iässä, mutta se iltanukahtaminen ajoittain sitäkin vaikeampaa.. aamulla sitten kyllä väsyttäisi :(
VastaaPoistaNukkuuko E. siis päiväunet? Meillä molemmat ovat jättäneet päikkärit kaksivuotiaana ja nukahtaneet ja nukkuneet yönsä paremmin.
VastaaPoistaTuon ikäisenä meilläkin kovasti haettiin omaa unirytmiä ja välillä olivat kovin väsyneitä illalla, kun päikkäreitä eivät nukkuneeet. Mutta ne päiväunet todellakin vetivät yönukkumiset ihan kahteentoista asti ja eihän sellainen nyt onnistu lapsilta eikä myöhemmälläkään iällä.
Saattaa myös olla, että tytön mielikuvitus teettää kepposia. Ehkä tyttö muistaa, että nukkuessa on nähnyt pahaa unta ja oikeasti pelkää nukahtamista.
Voin kertoa, että näitä taisteluja on meillä vietetty molempien kanssa. Eikä siinä mitkään keinot auttaneet. Ainoastaan aika ja se, että unirytmi vihdoin löytyi. Välillä oli ovi auki niin että kuului mun ja tv:n äänet (ja miehenkin, mutta harvemmin tosiaan on kotona illalla kun on töissä ;). Itse muistan lapsena rauhoittuneeni, kun kuulin vanhempien äänet, eikä ollut liian hiljaista.
Ja meillä kanssa tyttö oli jo vauvana niin mahdoton nukutettava, että melkein koko touhu itketti jo, kun vauvaa yritti nukuttaa ja koko homma oli pelkkää itkua. Ja myöskin, sitkeä sissi, ei nukahtanut millään. Saattoi siis oikeasti huutaa ja karjua vaikka kuinka kauan. Päiväkodissa ihan sama juttu... kysyivät multa hoitajat, että miten saat nukahtamaan kotona ja mun oli pakko sanoa, että en oikein mitenkään.
Aika ja unirytmin löytyminen auttavat, muita taikatemppuja en tiedä.
Meillä Joas nukkuu loistavasti - sitten kun on nukahtanut. Niin on ollutkin oikeastaan ihan aina ja tähän kesään asti Joas meni aina itse omaan sänkyynsä, laittoi tutin suuhun ja nukkui parin minuutin kuluttua oven sulkemisesta.
VastaaPoistaNyt tänä kesänä tutti jätettiin kuitenkin pois (ekat pari viikkoa ilman tuttia sujui tosin loistavasti) on sitten tullut se kiukku nukkumaan mennessä. Suostuin tosin alussa nukuttamaan pari viikkoa syliin, mutta tuollaisen reilu 13kg heijaaminen tunnin verran kävi selälle niin paljon (istua kun ei saanut tai järkyttävä huuto alkoi), että en vaan voinut olla siinä vieressä koko aikaa. Sitten ei vain auttanut kuin laittaa pinnasänkyyn laita takaisin ja käydä aina vähän väliä rauhoittelemassa väsyksissään kiljuvaa lasta.
Nyt parin kuukauden hankaluuksien jälkeen illalla nukkumaanmeno sujuu onneksi jo paremmin ja ongelmia on vain noin kerran viikossa, mutta ne päiväunet... niiden kanssa menee sitten käänteisesti. Nukkumista on möyhäistetty ja nykään ennen kahdeksaa Joas ei ainakaan mene nukkumaan, samoin päikkärit nukutaan vasta yhden-puoli kahden maissa.
Paras ratkaisu meillä on ollut se, että Joas on saanut kantaa sängyn täyteen lempilelujaan, olipa ne sitten mitä tahansa. Tänäänkin yöunille mennessä sinne vaadittiin vuoron perään junaa, paloautoa, kaivuria, vesipulloa ja ties mitä. Kaiken sinne sitten kannoinkin ja oven suljettuani itku ei onneksi alkanut, mutte autoleikkien ääniä sitten puolisen tuntia. Joaksen nukahdettua milloin minnekin päin huonettaan käyn sitten raivaamassa sängyn tyhjäksi leluista ja nostan Joaksen sinne nukkumaan. Yksi juttu, mikä myös on auttanut on ollut se, että olen aina pahimpina kausina laittanut Joakselle yllätyksiä sänkyyn (rusinapaketti tms) ja niitä me ollaan sieltä sitten käyty yhdessä etsimässä. Että ei se sänky aina niiiiiiin paha paikka ole :)
Joaksenkin olisi tarkoitus aloitta päikkäri loppusyksyllä...saa nähdä suostuuko nukkumaan siellä vai ei. Muiden esimerkki kyllä saattaa auttaa. Toivon niin :)
Niin ja siis nyt sänky on ollut taas viikon verran laidaton ja vain muutamana kertana Joas on nukahtanut sinne. Tänäänkään ei ollut siellä päikkäreitään nukkunut, vaan oli kai sitten sammunut matolle kesken leikkien. Heh, tämä näky taas on toissa yöltä, kun kävin tarkistamassa nukkumapaikan:
VastaaPoistahttp://www.utsm.de/pikkujoas/Foto.jpg
Vähän on samat kuviot ja poika 2,5 vuotta. Meillä on ongelmana siis myös nukahtaminen. Illat ovat tässä onneksi alkaneet sujua (koputtaa puuta) niin, että saa katsella kirjaa ja huutelee vettä + potalla käynnin kerran. Aina jos tulee sängystä viemme takaisin. Toisinaan vain kerran, toisinaan useammin. Päiväunille meno on kaameaa meininkiä. Lasta ei väsytä ilmeisesti n. klo 13.00 vielä tarpeeksi ja jaksaa keikkua siellä sängyssään nukahtamatta niin kauan, että päiväuniaika on jo ohitse. Olemme pitäneet sitten väkisin kiinni jos riehuu ja huuto on melkoinen. Samat fraasit kuin teilläkin, eli ei nuku, nyt hejätään, leikkiin.... Ja jos nukahtaa niin herääminen vielä 2h unienkin jälkeen on kamalaa huutoa.
VastaaPoistaIlman noita päiväunia nukkuu todella pitkät yöunet, parhaimmillaan 19.30- 9.00, eli reilu 13h, mikä onkin tuon ikäiselle hyvä päivittäinen unimäärä. Itseasiassa nukkuu enemmän jos nukkuu vain yöunet. Ja nukahtaa illasta helposti.
Ongelman tästä tekee viikon päästä alkava hoito. Ensinnäkin on aamulla herättävä aikaisin ja luulen että ei siltikään nukahda hoidossa päikyille helposti. Aikaisin herättämistä on testattu nyt kotona. Ja jos ei nuku, niin nukahtaa kotimatkalla neljän jälkeen =huono homma. Nukahtelee nimittäin kotonakin juuri tuohon samaan aikaan mm. ruokapöytään. Ja koska tuota unta tarvitsee kuitenkin paljon, niin ilman päikkyjä menisi kotona nukkumaan jo kuuden aikoihin, eli tosi lyhyt ilta jäisi yhdessäoloon.
Ei varmaan auttanut, mutta tsemppiä teille!
Liikkis:)
VastaaPoistaMun muistaakseni meilläkin oli reilu 2-vuotiaana aika tahmeaa tuo nukkumaanmeno, en kyllä yhtään muista miten tilanne laukesi, varmaankin iän myötä.
Tuli mieleen, että voisiko siinä nukkumaanmenossa olla jotain (pelottavaa) mitä Ellen ei osaa pukea sanoiksi?
Lisään vielä sen, että meillä on lapsi selkeästi tajunnut, että riekuttuaan päikkyaikaan sängyssä tarpeeksi sieltä pääsee pois, mutta kun "nukahtaminen" on kestänyt 1,5 h, niin ei siinä ole oikein mitään järkeä enää jatkaa.
VastaaPoistaJa jos oikeeseen aikaan ollaan liikkellä autolla/pyörällä, niin nukahtaa kyllä helposti.huoh.
Meillä on huhtikuussa 2 täyttänyt tyttönen, joka ei nuku päiväunia. Ainakaan kotona. On nyt ollut koko kesän kotona, syyskuun alussa pitäisi mennä takaisin ryhmikseen. Samannäköisiä nukahtamisia sattuu meilläkin, muttei joka päivä, illalla kyllä nukahtaa nopeasti sänkyynsä. Hänelläkin on tapana raahata sänkyyn ihan kaikki parhaat lelut, ne laitetaan peiton alle.
VastaaPoistaja vielä tähän pienenä lisäyksenä, että Amelia on joskus iltaisin niitä lapsia, jotka pyytävät päästä nukkumaan: "mua väsyttää, anna maitoa ja mennään nukkumaan". Meillä on paheena maitopullo iltaisin.
VastaaPoistaSkriver på svenska, blir så mycket stavfel annars ;)
VastaaPoistaMed Milla har sovadet inte varit något större problem. Med Noah däremot har det alltid varit rätt jobbigt... När han var 8 månader hade vi en sömnskola här hemma för honom (enligt Anna Wahlgrens "sova hela natten-metoden") för han sov 5 h nätter + 2 stycken 1/2 h "päikkäreitä" på dagen... Jag höll på att bli galen av att inte få sova! Efter sömnskolan började han sova bättre. Men det har nog gått i vågor. Sen han fyllde 2 har han i princip inte sovit dagssömn hemma, men nog på dagis. Där har jag sagt att han får sova max 45 minuter för att alls somna på kvällen. Nu har han inte sovit dagssömn på hela sommaren så jag undrar hur skoj de får det på dagis om han "måste" sova dagssömn där... Men det är deras problem, han klarar sig bra utan att sova på dagen.
Kvällarna har han heller inte velat somna på. Han har varit uppe och sprungit efter att vi lagt honom i sängen, han har tänt lampan, sjungit, pratat mm. Vi kör med principen att barnen ska somna själva (för jag orkar inte sitta bredvid sängen i flera timmar, jag har inte det tålamodet), och är det inte tyst och stilla i hans rum efter att vi sagt god natt så är jag nog ganska sträng med honom och säger argt till att nu ska han sova! Det tog ganska länge innan han förstod att jag menar allvar, men nu behöver jag inte säga till så ofta, han vet att han förväntas sova när jag sagt god natt. Och oftast somnar han snabbt för han är så trött - bara han tillåter sig själv att varva ner...
Vet inte om detta tröstar alls, men kanske värt att testa? Vi får se hur det går nu sen när vi får en till... om det blir en som vill sova eller inte ;)
Kämpa på! Kramar
Meillä oli 1½vnä samanlaista esikoisen kanssa-vähän pikkusiskon syntymän jälkeen..
VastaaPoistaAnnoin sitten nukahtaa lattialle, sohvalle, tai syliin, mutta ilta viiden jälkeen ei saanut nukkua kuin puoli tuntia. Muutaman kuukauden sitä kesti, sitten alkoi unet maistumaan jo omassa sängyssä ja vähitellen ilman huutoa ja lopulta jopa inhimilliseen aikaankin.
Nykyään 4v nukkuu edelleen päiväunia omasta tahdostaan, eli ilmoittaa olevansa väsynyt ja menee nukkumaan omaan sänkyyn, vaikka taas pikkusisko ei enää hetkeen ole nukkunut.
Mun piti kommentoida ellistäkin ja sitä edellistä ...ja etenkin IHANAA kuvaa Ellenistä laiturilla! Aivan mahtava kertakaikkiaan ♥
VastaaPoistaJa nukkumisesta.. kuulostaa ihan meidän likalta. Ennen nukkui aina, missä sattuu, milloin vaan. Nyt nukahtaa päikyille kyllä autoon tai rattaisiin (päiväkodissakin kuulema nukkuu) mutta illalla on jättihuutoraivarimeso kun ei haluu mennä KUKKUU!'
En tiedä mistä johtuu.. kenties joku vaihe ;) Jos keksit mikä auttaa niin kerro minullekin...
Niin, ja toimin aivan samalla tavalla kun kuvat on otettu paikassa joka on liian "iloinen" minun makuuni ;)
VastaaPoistaIhania kuvia. Viidestä kolme oli helppoja nukutettavia, kaksi aivan mahdottomia. Jossain vaiheessa luovutin ja otin lapsen viereeni( ts. meillä useampi pari sänky). Jos halusin ajoissa nukkumaan niin nukuin lapsen vieressä. En tiedä koska oli nukahtanut, mutta aamun rauhalliset hetket ovat parasta mitä tiedän. Ja niiden takia uhrasin "iltavapaan".
VastaaPoistaKummityttöni saman ikäisenä nukutettiin aina ilta-ajelulla, koska uni ei tullut omassa sängyssä. Onnistu kun kyse oli esikoisesta...
Voimia. Ja tahdonlujuutta :)
Niin ja aika on korjannut asian ;)
Kerrot että lapsesi nukahtaa autoon(pystyasento) telkkarin eteen sohvalla(pystyasento)kuvissa(pysty -puolipystyasento). Usein nukkumisvaikeudet ovatkin syy jonkin seurauksesta. Objektiivisyys omaan lapseen häilyy kun elää ja valvoo hänen kanssaan.
VastaaPoistaOnko lapsellasi ollut korvatuleduksia? Moni lapsi ei reagoi kivuliaasti ja kroonisena tulehduksena ei lähes ollenkaan.
Aprikoit blogissasi myös putkitusta jonkin lapses kohdalla. Jos lapsi on sama niin myös, putkitukesn jälkeenkin voi olla vaikea nukahtaa koska muistaa paineen korvissa. Myös putkituksen jälkeen voi olla tulehduksia jotka tarvitsevat antibioottikuurin.
Uinti harrastusta ei tarvitse jättä väliin kuin n 3 vk. Yksityssairaaloissa valmistetaan lapsen oman korvan mukainen tulppa ja apteekista saa ostaa otsapannan. Myös apteekista saatavat tulpat on ihan jees, lapsihan ei saa sukeltaa niin että vettä menee korviin eli 1m eli meillä on iloisesti hypitty panta päässä jotta vesi elemettinä pysyy positiivisena osana perheen elämää.
Jokainen lapsihan nukahtaa joskus lopen uupuneena ja harmi että lasten niskasta ei tule tuoteselostetta.
J
Postausta aiheessa blogissani.
VastaaPoistaNeiti E harrastaa samaa. Neiti ei huuda päikkäreille mennessä hysteerisesti vaan venkoaa ja leikkii unileluilla. Unilelu on silloin tällöin "kadoksissa" johon neiti toteaa vain: -Jaa. Ei auta sekään, ei!
VastaaPoistaNimim. Lapsi leikkipuiston hiekkalaatikolle nukahtanut.
Ihanaa lukea kommenttejanne! Miten se meneekin niin, että sitä kuvittelee painivansa "ongelmiensa" kanssa yksin, mutta kun avaa suunsa, huomaa, että vähintään joka toisessa perheessä on ihan samanlaista:).
VastaaPoistaEllen siis nukkuu ja tarvitsee päiväunet vielä (paitsi jos voittaa tämän nukkumistaistelun..:), mutta toki nukahtaa iltaisin melko hyvin, JOS päivöunia ei ole nukuttu.
On totta, että Ellen voi pelätä nukahtamista tai nähdä pahoja unia ja siksi jotenkin olenkin näiden pehmeämpien keinojen kuin huudattamisen kannattaja.
Saara ja Sokrutin, kävin kurkkimassa teidän suloisia pieniä nukkujia ja ehkä Ellenkin tästä lähtien saa kantaa leluja sänkyynsä:). Meillä on muuten ihan samanlaiset portaat kun teillä Sokrutin, kuvassa olisi voinut olla Ellen:).
Amelia, eikö ole ihanaa, kun lapsi pyytää päästä nukkumaan - meillä se on TOSI harvinaista.
Juanita, toivotaan, että teidän uusin tulokas on supernukkuja!
Anana - meilläkin mennään "kukkumaan"...
Hmm - tota korvatulehdusasiaa en ole tullut edes ajatelleeksi ja kyllä, kyseessä on sama lapsi, jolle miettiin tuubeja vuosi sitten. Pitääkin seurata tilannetta, koska meillä kaikilla alpsilla korvatulehdukset ovat aina olleet melko oireettomia.
Hih - Ellen ei sentään ole vielä nukahtanut hiekkikselle:).
Iso kiitos kaikille, jotka jaotte tämän nukkumisongelman kanssani - oli tosissaan helpottavaa lukea kommenttejanne ja sin kyllä myös uutta ajateltavaa!
Näin varhaiskasvattajana tuli ensimmäisenä mieleen, että mitenhän te toimitte noissa tilanteissa, kun lapsi ei halua nukkua?
VastaaPoistaTuossa iässä omaa tahtoa ja sen voimaa on luonnollista testata. Ehkä ei olekaan kysymys siitä, että lapsi ei olisi väsynyt, vaan siitä, että hän ei _halua_ nukkua. Samoin, kuin esimerkiksi uhmaikäinen ei halua pukea, riisua, tehdä sitä tai tätä. Nukkumaan meneminen on kuitenkin asia, josta aikuinen päättää. Nukkua pitää, vaikka lapsi ei haluaisikaan. Ei kaikkea tarvitse haluta, vaan joissakin asioissa tehdään, niin kuin aikuinen päättää. Jos vanhempi on sitä mieltä, että unet ovat selvästi tarpeen, ei lapsen tulisi saada määrätä (huutamisella tai muutenkaan) nukkumisesta - se ihan liian iso vastuu pienelle ihmiselle.
Eli ohjat aikuiselle - kannattaa tehdä jämäkästi, mutta lempeästi kaikin tavoin selväksi, että nyt tehdään niin kuin vanhempi päättää. Tämä tuo myös lapselle turvallisuuden tunnetta.
-Helmi
Vähän vielä selvennystä tuohon omaan kommenttiini - ensimmäisellä kysymyksellä ei ollut tarkoitus syyllistää, näin jälkeenpäin se kuulosti omaan korvaan ehkä vähän huonosti muotoillulta. Mutta kun se vanhempien toiminta ratkaisee noissa tilanteessa kuitenkin kaiken. Monissa perheissä lapsi tuntuu olevan se, joka kuitenkin viime kädessä pitää ohjat käsissään ja päättää, eli loppujen lopuksi lapsi ei nuku päiväunia, koska on niin päättänyt. Ja jos tuon tuloksen saa läpi huutamalla, sängystä karkailemalla tai miten sitten tahansa, niin pallohan onkin silloin lapsella eikä vanhemmilla, ja pieni saa päättää asiasta, joka oikeasti olisi aikuisen vastuulla.
VastaaPoista-Helmi
Helmi, kiitos kommentistasi - ihan hyvä myös herätellä katsomaan peiliin:). Kyse on varmasti Ellenin kohdalla ainakin osittain uhmasta, siitä että neiti EI todellakaan H-A-L-U-A nukkua. Vanhempana tietysti myös toivon, että nukkuminen ei fyysiseti satu tai ole psyykkisesti pelottavaa. Vaikka neiti puhuukin jo hyvin, ei hän tietenkään osaa tällaisia asioita luotettavasti ilmaista.
VastaaPoistaJoka tapauksessa kommenttisi oli hyvä muistutus ja tsemppaus siitä, että liian helposti ei saa antaa periksi. Aina vaan ei pysty tai jaksa - vaikka pitäisi...
Voi, miten suloisia kuvia blogisi on täynnään! Tulen toistekin. :)
VastaaPoistameillä lapsi 4v ollut samanlainen. Herää aamulla kukonlaulun aikaan. päiväunilla nukahtaminen aina kestänyt toista tuntia. Tiedän: ei saisi kestää kauempaa kuin itse nukkuminen, MUTTA jos ei nuku, on ilta viideltä täysin seis. Laitappa silloin nukkumaan, herää vielä aikaisemmin. Vajaa 2v sitten nukkui siis mahtui nukkumaan vielä vaunuissa, joten silloin hänet sai pukattua vartissa unille ja nukkui sen reilun tunnin. kun ei mahtunut enää vanuihin, niin siinäpä se riemu nousi. pomppi sängystä sata kertaa pois, otti huoneeseen leluja ja leikki hiljaa niillä jne.. ainoa ratkaisu oli matkasänky. Ei päässyt sieltä pois ja rauhoittui (usein) sinne vajaassa tunnissa. No päiväkodissa nukkuu, jos herää ennen 7:ää, muuten ei. Iltaisin nuhataminen ollut helpompaa eli jos päiväunet jääneet väliin nuhahtaa vajaassa puolessa tunnissa. Autoon on nukahtanut varmaan 5 kertaa elämässään. Kuuntelen aina välillä ärsyyntyen (tiedän, että lapset ovat erilaisia), että meillä pitää poika aina herättää päiväunilta; nukkuisi muuten kolmekin tuntia. tämä meille täysin utopiaa. Jokaisella on eri unentarve ja meillä yöt menneet sitten heräilemättä, josta saan olla enemmän kuin tyytyväinen eli lapsi nukkuu n. 10 yössä ja jos nukkuu, niin hoidossa sen 45min. Hoitajat vanhassa paikassa valitti, että kun hänellä kestää aina reilu tunti, että muut nukahtaa 10 minuutissa. En siis voi sille mitään. Voimia teille
VastaaPoistat. Anna