Löysin vähän aikaa sitten aivan loistavan hampurilaissämpyläohjeen ja näitä on meillä tehty muutaman kerran. Halusin tallettaa ohjeen tänne ja tietysti myös jakaa sen teidän kanssa. Näiden sämpylöiden ainoa huono puoli on se, että kaupan valmissämpylät eivät enää tule kysymykseen.
Itse olen löytänyt ohjeen täältä. Alkuperäinen ohje on New York Timesista täältä. Ohje on helppo mutta vaivaamisineen ja nostatuksineen aikaavievä ja hieman työläs. Itse teen yleensä 1,5 tai kaksinkertaisen annoksen ja laitan ylijääneet, halkaistut sämpylät pakkaseen, ovat hyviä pakastimen jäljiltäkin ja aivan loistavan helppo välipala / ruoka erilaisilla täytteillä. Yksinkertaisimmillaan meillä on kalapuikkohampurilaisia :).
HAMPURILAISSÄMPYLÄT 8 kpl
2,5 dl vettä
4 rkl maitoa
2 tl kuivahiivaa
2 rkl sokeria
8 dl vehnäjauhoja
1,5 tl suolaa
2 rkl pehmeää voita
1 muna
Voiteluun:
1 muna
1 tl vettä
sesaminsiemeniä
Lämmitä vesi ja maito kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva ja sokeri.
Jätä seisomaan noin 5 minuutiksi.
Sekoita jauho ja suola, nypi pehmeä voi jauhojen joukkoon.
Sekoita muna vesi-hiivaseokseen ja lisää se jauhojen joukkoon.
Sekoita taikina puuhaarukalla tasaiseksi.
Vaivaa taikinaa käsin noin 10 minuuttia, kunnes se kiinteytyy
(tämä on työläin vaihe enkä tiedä mitä tapahtuu, jos tässä oikaisee, mutta vaivannäkö palkitaan).
Aluksi taikina on vähän venyväistä,
mutta muuttuu vaivaamisen myötä helpommin käsiteltäväksi.
Kelmuta taikinakulho ja kohota 1-2 tuntia,
kunnes se on suurin piirten kaksinkertaistunut.
Kaada kohonnut taikina jauhotetulle tasolle.
Jaa taikina 8 osaan ja pyörittele sämpylöitä uunipellille.
Peitä sämpylät liinalla ja kohota 1-2 tuntia.
Laita kylmään uuniin kulho,
jossa on pari desiä vettä ja kuumenna uuni 200 asteeseen.
Voitele sämpylät vesi-munaseoksella
ja ripottele päälle sesaminsiemeniä.
Paista 200 asteessa 10-15 minuuttia.
Jauhelihapihveistä sen verran, että olen oppinut vasta viimeisen vuoden aikana tekemään mureketaikinan, josta tehdyt lihapullat ja jauhelihapihvit pysyvät kasassa. Ongelma oli, etten aikaisemmin ollut sekoittanut taikinaa tarpeeksi, siis sitä korppujauhoseosta sinne jauhelihan joukkoon. Onneksi on äiti, joka keksi missä vika piilee, kiitos ♥. Maustamisessa olen edelleen vähän tumpelo ja turvaudunkin kaikille uusavuttomille tarkoitettuihin Meiran valmiiksi maustettuihin korppujauhoihin ja purkin kyljessä olevaan ohjeeseen.
Meillä oli eilen taas hampurilaislauantai. Miten lauantait voivatkin olla harkkoineen muineen niin hektisiä, että puolet asioista mitä olin aikonut, jäi tekemättä. Mutta olipa ihana istua sitten illalla rauhassa koko perheen voimin hampparipöytään.
Eräs joutuu vielä odottelemaan ensimmäsitä hampurilaistaan. Muuten syöminen on ehkä aavistuksen edistynyt. Puuro uppoaa hyvin ja kasviksetkin vähän mielialasta riippuen vähintäänkin kohtuullisesti.
ps. tein myös hodarisämpylöitä lasten synttärijuhliin
itse vähän vastaavalla reptillä, joka löytyy täältä.
Myös näitä voi myös lämpimästi suositella.
Majoneesin tekoon on sattuneista syistä vähän suuri kynnys.
Olin kauan sitten partiotaitokisoissa rastipäällikkönä yörastilla,
jossa yhtenä tehtävänä oli majoneesin valmistus.
Jouduin tietysti maistelemaan noita pimeässä väsyneenä tuotettuja sotkuja,
joista ihan kaikki eivät olleet varsinaisia gourmet-elämyksiä.
Meillä turvaudutaan siis ainakin toistaiseksi Auran kurkku-majoneesiin :).
Hei, kiitos ohjeesta pitääpä kokeilla. Hampurilaiset ( ja muutkin liharuoat) on mieheni hommia, mutta näihin sämpylöiden tekemiseen voisin osallistua :)
VastaaPoistaOleppa hyvä, kokeile ihmeessä! Ja teillä on hyvä työnjako. Mä olen onnistunut ulkoistamaan tuon lihan grillaamisen, mutta normikeittiössä se on usein mun heiniä Siksi meillä onkin kokolihaa tosi harvoin ;)
PoistaHerkullisen näköistä! Kiitti tuosta ohjeesta. Pitää joskus testata :)
VastaaPoistaOle hyvä :)! Testaa ihmeessä, ovat kyllä hyviä.
PoistaTäytyy testata, hampparit on täällä ainakin yksi kesän grillisuosikeista. Löysin jonkun toisen blogin kautta tänne ja taidankin jäädä seurailemaan :)
VastaaPoistaNäitä voi tosiaan tehdä jo pakkaseen grilli-iltaa varten varastoonkin, joten sopivat tarkoitukseen hyvin.
PoistaKiva kun löysit, tervetuloa :)! Blogi päivittyy säännöllisen epäsäännöllisesti, elämäntilanne on _melko_ hektinen...
Tämä blogi on niin mahtava ja ihanaa, että olet taas ehtinyt tehdä postauksia. Voisitko kirjoitella tai kertoa enemmän telinevoimistelusta? Oma tyttäni on harrastanut sitä vajaan vuoden ja nyt pääsi kilparyhmään. Koko laji on itselle aika tuntematon, olen vain tytärtäni tavoitteissaan tukeva äiti:) Onko laji kovin vaarallinen ja tapaturma-altis? Itseä hirvittää ja kerran näin treeneissä kun joku tyttö lensi päälleen voltissa. Miehen mukaan emme voi lasta suojella, ainoastaan tukea ja kannustaa valitsemallaan tiellä. Onnea Idalle upeasta suorituksesta. Olisi tosi kiva kuulla lisää aiheesta.
VastaaPoistaKiva kuulla, kiitos :)!
PoistaOlen kirjoitellutkin voimistelusta jossain vaiheessa, mutta its easiassa juuri ajattelin, että voisin taas kirjoitella jos vaikka ehtisin ensi viikonlopun kisoissa vähän kuvaamaan.
Telinevoimistelu on mielestäni loistava laji ja kilparyhmässä pystyy kehittymään hyvin mikäli motivaatio riittää. Svolin sivuilta saa melko hyvää infoa lajista, mikäli jaksaa perehtyä sivuihin http://www.voimistelu.fi/voimistelutoiminta/lajit/naisten_telinevoimistelu/lajiesittely/ . Toisaalta kilpailumaailma aukeaa hyvin kun tyttäresi aloittaa kilpailun :).
Itse en pidä lajia vaarallisena - tai sen vaarallisempana kun moni muukaan laji. Ainakin Idan seurassa perusasiat opetellaan niin hyvin, että sen jälkeen on turvallista harjoitella vaikeampia temppuja. Toki tapaturmia sattuu, mutta niin kaikessa.
Ida kiittää onnitteluista, yritän palata pian aiheeseen!