30.5.2013

Ready for school


Poikien juhlakengistä on ollut puhetta monissa blogeissa ja monta kertaa. Asia on taas ajankohtainen - ja olen samaa mieltä kuin aikaisempinakin kesinä ;). Mielestäni pikkupojat menevät nämä kesän kevyemmät juhlat hyvin siisteillä tennareilla (, joiden mun kieroutuneen ajatusmailman mukaan tulee olla valkoiset..).  Meillä ei vielä niitä siistejä tänä keväänä ollut ja kannoin kotiin Emilille valkoiset Converset ajatellen ilahduttavani häntä. 


Kävikin päinvastoin, Emil ei ollut ollenkaan varma tykkääkö niistä vai ei - taisi raukka luulla että ovat tyttöjen kengät, kun äidillä on sellaiset ja tytöt ovat niitä kinunneet. Vasta kun vakuuttelin, että 80% koulun pojista kulkee näissä (myöhemmin jouduin tarkistamaan näkemykseni ja toteamaan, että 80% YLÄkoulun pojista) taipui Emilkin ajatukseen kengistä ja jalkaan ne saatuaan olikin tosi tyytyväinen. Enkä muuten äkkiseltään keksi vaatetta tai asustetta, joka olisi enemmän unisex kuin valkoiset Converset. Eriäviäkin mielipåiteitä tosin saa esittää.


Huono puoli näissä pikkupoikien valkoisissa kengissä on tietysti se, etteivät ne ihan valtavan kauaa ainakaan meidän tapauksessa pysy valkoisina. 

Tiedättehän, kun ollaan lähdössä bileisiin ja sanot että "mene ulos odottamaan, tuun ihan just" niin pienet pojat sen enempää kuin tytötkään eivät seisoskele oven takana odottamassa, vaan tapahtuu jotain kohtuullisen siistiä kuten yläkuvassa tai sitten jotain katastrofaalista. Ja jos sotkeentuminen ei tapahdu ennen lähtöä tai juhlien aikana, niin viimeistään kun tullaan kotiin pitää johonkin kurakasaan loikata.

Säännöllinen pesukoneessapyörittely kenkien puhtaanapitoon luonnollisesti auttaa. Itse käytän valkoisiin puuvillatennareihin peruspesun lisäksi myös kloritea ja puhdasta melko puhdasta tulee.

***

Tällä viikolla on taas vietetty päiväkodin ja koulujen kevätjuhlia ja lähetetty eskareita koulutielle eri puolilla Suomea. Koskettavia ja jännittäviä tilaisuuksia, ainakin meidän perheessä. Emil itsekin on ollut jotenkin tosi haikeilla mielin, on viettänyt ihan huippueskarivuoden. Turkuun muuttomme jälkeen Emil ja Ellen aloittivat englanninkielisessä leikkikoulussa ja varsinkin Emilin kielenoppiminen on ollut ihan huikeaa. Tätä en laittaisi geenien piikkiin, vaan kunnian ansaitsee yksi parhaista opettajista, joilla on käsittämätön taito saada lapset omaksumaan kieltä.

Leikkikoulun tavan mukaan kevätjuhlassa esiintyivät ensin pienemmät leikkikoululaiset Ellen heidän mukanaan ja lopuksi eskareille oli hieno "graduation". He saivat asiaankuuluvat graduate capit ja heidät potkittiin ulos eskarista suurella saappaalla. Saimme tietysti myös kuulla kyyneleet silmiin nostattavan Kisu Pikkukuu pakkaa "... lähden maailmalle, suuren taivaan alle..." esityksen. Ja ihanastihan nuo isotpienet eskarit kaiken hoitivat.



Nyt sitten viimeiset rutistukset koululaisilla vielä tällä viikolla ja kesäloma voi alkaa! Nautitaan auringosta, vedestä, lämmöstä, siitä että ovia ja ikkunoita voi pitää auki, tuoreista mansikoista, kesämerestä ja kaikista ihanista kesäjutuista. Tätä on NIIN taas kaivattu!






12.5.2013

Happy Mother's Day

♥♥♥

IHANAA ÄITIENPÄIVÄÄ
 OMALLE ÄIDILLE,
 ANOPILLE 
JA KAIKILLE TEILLE
 MAHTAVILLE LUKIJAÄIDEILLE 

♥♥♥

Lapset ovat olleet loppuviikon ihan täpinässä, tuskin pysyvät nahoissaan kun kertovat, mihin ei saa katsoa ja kurkkia. Ihanaa, kun pienetkin kokevat itsetekemiensä lahjojen antamisen iloa. Ja ihaniahan nuo taas olivat. Mahtavaa oli myös saada neljä rakasta ihmistä aamulla viereensä ♥. Ja arvatkaa kuka kysyi multa aamupalapöydässä: "äiti, oliks kivaa kun mä en tänä aamuna yhtään huutanut?" :)?

Ida oli koulussa tehnyt ihanan "ystäväkirjan" sivu äidistä - ja hyvinhän tuo äitinsä tuntee. Äidille ihana ylläri oli kohta, mihin oli täytetty "Äiti ihailee..." "... minua". Aina välillä olen huolissani, että esikoinen saa liian kovaa kohtelua, mutta jos tämä kokee tulevansa ihailluksi, voin ehkä taas hetken olla rauhallisilla mielin - kovin oikeassahan tuo on. Hauskoja olivat myös kohdat "Äiti uskaltaa..." "... tulla Linnanmäelle" ja "Äitini haluaisi voittaa..." "...Selviytyjät". 



Emil ja Ellen olivat askarrelleet ihanat minipuutarhat ja niissä olivat orvokit ja sitruunamelissaa istutettuna. Molempien kukat ja yrtit tosin olisivat ilahtuneet hiukan hellemmästä kotiinkuljetus- ja varastointikohtelusta, mutta eivätköhän nuo rakkaudella ole pelastettavissa.



Olen tällä viikolla saanut tehtyä hiukan pihahommia pikkuruisella pihallamme. Ihanaa iskeä kädet multaan! Ikkunalla ja purkeissa on kesäkukkia (boring - niitä samoja kuin aina) ja viime kesänä istutettuja tuijia on yritetty pelastaa. Pikkuruinen terassimme sai nopsaan myös pienen laajennusosan (tähän mulla ei ollut osaa eikä arpaa muuten kuin toiveen esittäjänä, kiitos siitä kuuluu ihanalle ja näppärälle miehelleni!) - vielä kun sinne saataisiin hankittua muutama tuoli ja ehkä pöytä. Suunnitteilla myös pari marjapensasta - kunhan vain osaisin päättää... Ja eräs on suorastaan vahtinut mua ulko-ovella: "äiti, meeksä istuttamaan kukkasia, pliiiiiis saanksmä auttaa..." 





3.5.2013

Sinivalkoisia raitoja A&A:lta

Varma kevään merkki on se, kun vaatekaapista kaivetaan esiin sinivalkoisia raitoja. Muutkin raidat toki käyvät. Lisäksi meidän kesävaatteista löytyy paljon valkoista tänäkin kesänä. Sairaslomalla ollessani kerkesin päivittää lasten varastoja ja käväistä ALEX & ALEXALLA tekemässä täydennyksiä. Ostoskoriin päätyi yllättäen vain sinivalkoraidallisia vaatteita sekä tytöille että Emilille. Ai niin, siellä on myös hauskoja - ja edullisia urheiluvaatteita, Emilille tilasin mustat Niken peruscollarit näiden lisäksi.



Emilin shortsiasiat ovat melko hyvällä mallilla, joten tässä paketissa yläosia. Gantin raidallinen puuvillaneule, Hilfigerin pystyraidallinen kauluspaita ja Petit Bateaun raidallinen ohuehko puuvillaneule. Tytöille Jottumin mekot. Paketti sisälsi pelkkiä positiivisia yllätyksiä, siitäkin huolimatta että sekä Jottumin että PB:n koot joduin ottamaan vähän summassa. Gantin paita oli juuri kuten kuvittelinkin. TH:n paita custom fit - mitoituksellaan yllätti positiivisesti, se todella istui myös hoikalle lapselle erinomaisesti. Emilille (6,5v) otin koon 7 (122cm). Se on juuri nyt passeli. Tuon PB:n paidan kuvittelin olevan tavallinen trikoopaita, mutta se olikin ohutta neuletta ja siis vielä astetta siistimpi kuin luulin. Lisäksi tykkään tuosta venekaula-aukosta. Siinä koko 8 (126cm) oli vähän reilu mutta oikein käyttökelpoinen ja malli on kivan kapea.




Noihin tyttöjen mekkoihin iskin silmäni heti kun näin ne. Uskon, että näille löytyy käyttöä kesällä vaikka kuinka paljon. Eivät ole lisäksi kovinkaan sääriippuvaisia, kylmemmällä kelillä leggarit ja bolero kaveriksi. Erityisen hauska pienen erilaisuutensa vuoksi on mekon selkäosa, jossa olkaimet menevät kauniisti ristiin. 


Tiedättehän sen mekon tärkeimmän kriteerin - sen pitää pyöriä. Ja sitä testataan ensimmäisenä. Mitä enemmän, sen parempi. Tämä mekko ei näillä kriteereillä saanut kovinkaan suuria pisteitä. Muuten kyllä molemmat tytöt tykkäsivät. Ellenille (4,5v) otin koon 6 (110/116) ja Idalle (8v n. 130 cm) otin koon 10 (134/140) ja molemmat osuivat mielestäni ihan nappiin. 



Lauantaiksi on tänne luvattu +15℃ - NIIN ihanaa!
Ei ehkä kuitenkaan vielä kesämekkokelit.. ;)?!




2.5.2013

Vappumunkit ♥


On asioita, jotka itsetehtynä vain maistuvat NIIIIN paljon paremmalle. Vappumunkit kuuluvat niihin. Olen yleensä napannut munkkitaikinaan jonkun peruspullataikinan ohjeen. Tänä vuonna tein munkit Yhteishyvän ohjeen mukaan, ja niistä tuli jotenkin erityisen hyviä. Jaan siis ohjeen tänne teille ja itselleni ensi vuotta varten :).

5 dl maitoa
50 g hiivaa
1,5 dl sokeria
1 rkl kadremummaa
1 tl suolaa
2 munaa
100 g voita
14-16 dl vehnäjauhoja

Tehdään kuten peruspullataikina.

PAISTAMISEEN n. 1l öljyä

Munkkien sokeroiminen on auennut myös vasta vuosien varrella.
 Aiemmin yritin saada mahdollisimman öljyiset munkit sokerin sekaan,
 koska ajattelin ettei sokeri tartu "kuiviin" munkkeihin.
 Nyt olen oppinut valuttamaan munkit rauhassa kuivaksi talouspaperin päällä,
 jolloin sokeri tarttuu hyvin ja paljon tasaisemmin :)




Ensimmäsitä kertaa kokeilin myös kuorruttaa osan munkeista tomusokeri-mehukuorrutteella. Päälle strösseleitä ja donitsit ovat valmiit. Näitä versioita voisi tehdä johonkin lastenjuhliin...

Hauskaa oli taas huomata, miten erilaisia lapset ovat. Emilin ehdoton lemppari olivat tomusokerikuorrutteiset donitsit. Ida söi pelkästään sokerimunkkeja ja Ellenille eivät munkit maistuneet lainkaan (no, neiti oli vähän kipeä, silti hämmästelin meidän herkkusuun kieltäytymistä). Ja me aikuiset - olemme nyt vapun jälkeisellä dieetillä ;).


 PS. Siman tekeminen jäi tänä vuonna täysin.
Wanhan Porvoon FABRIIKKI KOTISIMAA 
voin suositella.